Vihreä tienraivaaja Pekka Haavisto keskittyisi presidenttinä varmistamaan rauhaa ja Suomen turvallisuutta

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto. Kuva: Veikko Kähkönen.

Valitsijayhdistyksen kautta presidenttiehdokkaana oleva, vihreiden tukema Pekka Haavisto on ollut Suomen presidentinvaalissa 2012 ja 2018 Sauli Niinistön lähin haastaja. Tuoreiden mielipidetutkimusten (Yleisradio, Helsingin Sanomat, Maaseudun Tulevaisuus) mukaan Haavisto olisi jälleen kahden eniten ääniä saavan ehdokkaan joukossa.

Ehdokasnumeron 10 saanut Haavisto on tehnyt jo lähes 40-vuotisen uran eturivin poliitikkona ja ollut kärkipään poliittisissa luottamustehtävissä viidellä perättäisellä vuosikymmenellä. Hänet valittiin kansanedustajaksi ensimmäisen kerran vuonna 1987 tuolloin poliittisia alkuvuosiaan eläneen Vihreän Liiton edustajana.

Kansainvälisen tason vihreä tienraivaaja Haavistosta tuli vuonna 1995, kun hänet nimettiin ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeriksi. Haavisto oli näet Suomen ja Länsi-Euroopan ensimmäinen vihreä ministeri. Hän toimi kansanedustajana vuodet 1987 – 1995 ja on ollut kansanedustaja taas vuodesta 2007 lähtien.

Ministerinä hän on toiminut kolmesti, viimeksi ulkoministerinä vuodet 2019 – 2023, ja vihreiden puheenjohtajana kahdesti. Paikallispolitiikassa hän ollut sekä Helsingin kaupunginvaltuuston että -hallituksen jäsen.

Presidenttiehdokassivustollaan Haavisto nostaa kuitenkin kärkeen kokemuksensa rauhanneuvottelijana sekä demokratian ja ihmisoikeuksien puolustajana. Hänen todetaan olevan erityisen harjaantunut ulkopolitiikassa ja kansainvälisissä tehtävissä. Presidentin tärkein tehtävä Pekka Haaviston mukaan on varmistaa rauha ja Suomen turvallisuus.

YK:n ympäristöjärjestön UNEP:n tehtävissä Haavisto oli johtamassa sotien ympäristövaikutusten tutkintaa Kosovon, Afganistanin, Irakin, Liberian, Palestiinan, Romanian, Montenegron, Serbian, Bosnia-Hertzegovinan ja Sudanin kriisi- ja onnettomuusalueilla vuosina 1999 – 2005.

Hän myös oli EU:n erityisedustaja (EUSR) Sudanissa ja Darfurissa 2005 – 2007, YK:n erityisasiantuntija (ASG) Darfurin rauhanprosessissa 2007 ja Ulkoministerin erityisedustaja Afrikan kriiseissä 2009 – 2017. Haavisto toimi Euroopan rauhaninstituutin (EIP) puheenjohtajana vuodet 2016 – 2019.

Pekka Haavisto oli ulkoministerinä keskeisesti mukana, kun Suomi vuonna 2022 päätti hakea Nato-jäsenyyttä. Hänen mielestään suomalaisilla onkin oikeus odottaa presidentiltään selkeää ja varmaa johtajuutta ulkopolitiikassa. Tuoreimmassa kampanjablogissaan Haavisto myös nostaa esiin kaikissa presidentinvaalikampanjoissaan tavalla tai toisella esiin tuomansa tasa-arvon edistämisen, tällä kertaa juuri Natoon liittyen.

– Meille järjestö näyttäytyy usein sotilaallisia puolustussuunnitelmia koordinoivana sotilaiden pelikenttänä. Naton arki on kuitenkin pitkälti perinteistä diplomatiaa. Naiset, rauha ja turvallisuus -asiat ovat sielläkin keskeisiä.

Kampanjansa avajaisjuhlassa pitämässään puheessa lokakuussa 2023 Pekka Haavisto korosti heti aluksi myös sananvapauden perusarvoja, vapautta tuoda esiin mielipiteitään ja vapautta osallistua keskusteluun. Haavisto muistutti, että vapaat vaalit ovat etuoikeus, jonka arvon suomalaiset ovat ymmärtäneet koko Suomen itsenäisen historian ajan.