Eturivissä omalla tavalla

Hämeenlinnassa järjestetään vajaan parin viikon kuluttua Kaupunkifoorum, jonka kiinnostavimpia esiintyjiä on hämeenlinnalainen Anna-Mari Ahonen. Ahonen toimii vielä noin vuoden ajan projektijohtajana HHT-akselin, eli Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen välisen alueen yhteistyön tiivistämistä selvittävässä projektissa.

Torstaina Green Laurellin pöytään aamukahville istuu työstään ylpeä nainen.

Hämeenlinna on Anna-Mari Ahoselle erinomainen asuinpaikka niin työn kuin vapaa-ajankin kannalta.

? Projektiin lähdettiin aivan liian vaatimattomin tavoittein. Olemme paljon kovemmassa hommassa mitä uskalsimme ajatellakaan, Ahonen aloittaa.

Arkkitehtitaustainen Ahonen, joka on työskennellyt aiemmin muun muassa Janakkalan kunnanjohtajana, tekee melkein toimittajankin työt läväyttämällä ensimmäisenä pöytään juuri sen konkreettisen esimerkin, jota toimittaja kuitenkin kohta olisi tivannut.

? Älyliikenteen kehittäminen nousi keväällä voimakkaasti esiin asiantuntijatyöryhmissä. Tieto on tärkeä osa liikkuvuutta ja paitsi digitalisaatiosta, kyse on myös asioiden täydellisestä uudelleen ajattelemisesta. Siitä esimerkki on vaikka ÜberTaxi-mobiilisovellus, hän pohjustaa.

Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen muodostama Suomen kasvukäytävä onkin julistautumassa Euroopan johtavaksi älyliikennealueeksi.

? Johtavat älyliikennekehittäjät Helsingistä ja Tampereelta ovat lähteneet mukaan. Tavoitteena konkreettisesti on liikkuvan ihmisen arjen helpottaminen ja asemanseutujen kehittäminen. Kasvukäytävän alueella yli 300.000 ihmistä pendelöi ja se on valtava luku, Anna-Mari Ahonen sanoo.

Arjen helpottaminen voisi esimerkiksi tarkoittaa sitä, että asemanseudulla toimiva päiväkoti ei sulkeudu juuri viittä minuuttia ennen kuin sieltä lapsensa hakeva aikuinen palaisi julkisella liikennevälineellä lastaan noutamaan. Tai että pendelöijän lapsi voisi olla päivähoidossa muuallakin kuin kotikunnassaan.

Ahosen johtaman projektin polkaisivat melko spontaanisti käyntiin alueen kaupungit, kunnat, kauppakamarit ja maakuntaliitot. Valtio on tullut innolla mukaan, kun projektin tavoitteet ovat alkaneet selkiytyä. Kyse ei ole muun Suomen tyhjentämishankkeesta vaan aluerakenteen kehittämisestä, josta muu Suomi voi saada hyötyä.

? Hoksasimme itse aika pian että olemme vaikuttamassa koko suomalaiseen aluekehityspolitiikkaan. Mietimme, miten voisimme olla kokeilualueena jopa erilaisissa lainsäädännön muokkaustarpeissa, Ahonen kertoo.

Myös yritykset ja oppilaitokset on tarkoitus sitouttaa projektiin. Helsingissä ja Tampereella älyliikennejärjestelmiä on kehitetty avoimen datan hengessä ja yhteiselle alustalle yritysten on mahdollista luoda eri sovelluksia.

? Akselin päät ovat molemmat pitkällä, ne on yhdistettävä, Ahonen visioi.

? Myös valtion taholta on tullut toive, että olisi yhteinen alusta jonka ääressä tätä leipää nakerretaan. Samalla yritämme synnyttää uutta, vientikelpoista liiketoimintaa älyliikennesovelluksista, hän jatkaa.

Avoimen datan hengessä kehitetyt älyliikennejärjestelmät antavat myös yrityksille mahdollisuuden kehittää järjestelmiin liittyviä omia sovelluksiaan, Anna-Mari Ahonen uskoo.

Ahosen mukaan kasvukäytävä myös muodostaa yhtenäisen työvoimapoolin, josta muidenkin kuin joukkoliikenteen sovelluksia kehittävien yritysten kannattaa olla tietoinen.

? Toivottavasti yritykset hahmottavat, että ovat osa tällaista kokonaisuutta. Moni tällä akselilla asuva perhe on valinnut asuinpaikkansa sen mukaan, että toinen puolisoista voi käydä töissä etelässä ja toinen pohjoisessa. Samoin ne kunnat, jotka haluavat tosissaan helpottaa pendelöijien arkea, ovat vahvoilla.

Hämeenlinnan pitää varmistua pysymisestään kehityksen eturintamassa, sanoo Anna-Mari Ahonen.

Ahosen mainitsemassa akselin päiden yhdistämisessä ja aluerakenneajattelussa ei ole kyse siitä, että Hämeenlinnan kannattaisi yrittää olla Helsinki. Mutta:

? On varmistuttava siitä, että saamme olla mukana maan eturivin kehityksessä omalla tavallamme. Helsingissä jokainen euro mikä investoidaan joukkoliikenteeseen, tulee varmaan takaisin. Täällä on vähän eri asia, Hämeenlinnan seudulla on mietittävä enemmän, miten älysovellukset voisivat auttaa pitämään yllä niin sanottua pakkojoukkoliikennettä; syöttöliikenne tulee muuttumaan jatkossa reittipohjaisesta enemmän kutsuliikenteeksi, Ahonen ennakoi.

Projektijohtaja Ahosen oma toimisto on Hämeenlinnassa, mutta matkapäiviä kertyy viikossa keskimäärin kolme. Kouluikäisen lapsen äitinä hän siis kokee arjessaan juuri ne asiat mitä myös yrittää kehittää.

? Toivoisin, että saisin pysyä Hämeenlinnassa, sijainti antaa parhaan mahdollisuuden kehittää tätä projektia ja Hämeenlinnassa ovat tärkeimmät harrastukseni ja verkostoni. Golf ja hevonen ovat rakkaita harrastuksia, jotka myös sitovat yhteisöön.

Juha Reinikainen