Hämeenlinna-blogissa julkaistaan kaupungin arkeen liittyviä uutisia, otetaan kantaa ajankohtaisiin puheenaiheisiin sekä arvioidaan kaupunkilaisille tarjolla olevia palveluita. Hämeenlinna-blogia kirjoittaa Reska.fi -verkkolehden toimitus.
Hellstén kaksi askelta jäljessä
Nyt riitti, siis hyvästi Mersu. Kevan johtaja Tapani Hellstén sai tarpeeksi kohinasta ja ilmoitti luopuvansa sekä 65 000 euron autostaan että asuntoedusta.
Hellstén summasi keskustelun: auto- ja asuntoetu ylittivät kohtuuden rajan. Hämeenlinnan ex-kaupunginjohtaja arvioitiin ahneeksi – varsinkin arvo-Mersu oli monelle suomalaiselle liikaa.
Autotta hän ei jää, voi kuitenkin olla, että pelin lukemiseen kuuluu myös automerkin vaihtaminen. Varmuuden vuoksi.
Hellstén ei ehkä halua olla Mersu-Hellstén.
Hellstén neuvotteli Kevaan siirtyessään palkasta kuten jokainen palkollinen. Joko hänelle tarjottiin etuja tai sitten hän niitä vaati. Joka tapauksessa hän ne sai.
Jälleen kerran fokus on väärässä kohdassa, Hellsténissä. Kun piiskaa halutaan heiluttaa, olisi ruoskittava niitä, jotka auton ja asunnon johtajalle järjestivät.
Taas kyse on myös siitä, miltä asiat näyttävät ja saadaan näyttämään. Sovessa puhutaan jopa auton ja asunnon antamisesta. Sen verran menee metsään, että ne ovat aina verotettava osa palkkaa.
Kun auto lähtee ja asuntoetu siirtyy historiaan, Hellsténin euromääräinen palkka nousee, koska sovittu pitää.
Kyllä Hellstén ja Keva ehtivät tässä reissussa rähjääntyä. Peruutusvaihde löytyi vasta sitten, kun paine kasvoi.
Oikea harkinnat hetki koitti silloin, kun Hellsténin palkasta sovittiin. Silloin olisi neuvottelupöydässä pitänyt pohtia tärkeää asiaa.
Olisi pitänyt kysyä, onko sopimus sellainen, että se kestää päivänvalon, jos ovi sattuu aukemaan. Niin kävi.
Markku Peltonen
3 kommenttia
Jätä vastaus
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.
Hellstenin osalta olen pienessä mielessäni ihmetellyt hänen lausumaansa. Ilmoittaessaan luopuvansa auto- ja asuntoedusta hän, lehtitietojen mukaan, mainitsi olevansa tolkun ihminen ja siksi luopuvansa näistä eduista.
Tolkun ihminen, jolle tulee työsuhdeautoksi 65000 €:n auto ja jolle ei kelpaa Kevan toimitusjohtajan entinen työsuhdeasunto, vaan kunnostetaan uusi siitä naapurista?
Meilläpäin tolkun ihminen on määritelty hieman toisin..
Hellsten luopuu eduista ja hänen bruttopalkkansa nousee etujen verotusarvon verran eli hän maksaa jatkossa hieman enemmän tuloveroa. Toisaalta hän lausumansa mukaan aikoo kulkea töissä Hämeenlinnasta, mikä puolestaan hieman laskee tuloveroa.
Kokonaisuutena verottaja luultavasti kuitenkin kiittää. Ehkä myös VR. Tai sitten Hellsten kulkee omalla autolla työmatkansa ja saa verovähennykset joukkoliikenteen lippuhintojen mukaan. No, tämähän ei kokonaisuutta muuta, sillä ylin matkakuluvähennysraja menee joka tapauksessa yli.
Toinen suuri ihmetyksen aihe on, mihin Keva tarvitsee varatoimitusjohtajia??? Toimitusjohtaja on oltava, mutta kyllä kunta-alan eläkkeet pystytään maksamaan ilman useamman varatoimitusjohtajan ylläpitoakin. Sehän on vain kassanhoitoa.
Siinä mielessä Kevan hallitus olisi pistettävä vaihtoon ja edellisiä hallituksia vastuuseen moisesta palkkiovirkojen jakamisesta. Ne rahat ovat suoraan pois kunta-alan eläkeläisten maksuvalmiudesta. Jos Kevan kassa kestää tuollaiset ylimääräiset virat, niin järkevämpää olisi pienentää kuntien eläkevakuutusmaksuja kuin ylläpitää poliittisia palkkiovirkoja.
Repa Rapa heittää kehään tylyä ja mielenkiintoista tekstiä – ja purkaa tosi aidosti melkoisen suomalaisen joukon ajatuksia ja tuntemuksia!
Yksi asia pisti kuitenkin silmään. Repa sanoo, että Kevan toiminta on “vain kassanhoitoa”. Ei se aivan sitä ole, sillä tulevien eläkkeiden maksu perustuu pitkälle varojen kannattavaa (siis mahdollisimman hyvää korkoa) tuottaviin sijoituksiin.
Missä korkea korko-odotus, siellä suuri risti ei vaan riski. Ja päinvastoin…
Kevalla on pirullisen vaativa tehtävä. Mutta kokonaan toinen asia on sitten se, kuinka monta toimitusjohtajaa talo tarvitsee ja olisiko ehkä koko organisaatio päivityksen tarpeessa.
Terve Markku
Tuo “vain kassanhoitoa” oli tarkoituksellinen kärjistys koskien tuota varatoimitusjohtajien tarvetta.
Varmaan heillä on “sormensa pelissä”, mutta saman työn tekisi toisella nimikkeelläkin useampi henkilö ja luultavasti pienemmällä palkalla.
Kevan roolista oli artikkeli myös ilmaisjakelulehti Voimassa. Kirjoitettu ennen tätä Ailus -kohua. Karua luettavaa vaikken kunnallista eläkettä taida koskaan saadakaan.
Repa