Senso Center kutsuu avajaisiin ja oman kehon toiminnan kartoituksiin
Kiropraktikko Elina Pulkkinen ja sensovalmentaja Marko Siivonen kuuluvat Senso Centerin osaajiin. Maastopyöräilyä harrastava Frida sai Markolta neuvoja harrastuksensa tueksi.
Hämeenlinnan Rauhankadulla jo jonkin aikaa toiminut SensoCenter kutsuu ihmisiä tutustumaan tiloihinsa marraskuun alussa. Seitsemän vastaanottohuonetta ja liikuntasalin sisältävässä keskuksessa vietetään avajaisia perjantaina 2.11. ja lauantaina 3.11.
Perjantaina tarjolla on alle 18-vuotiaille huoltajansa mukaan tuovalle nuorelle maksuton hermoston toiminnan, lihaskireyksien ja lihastoimintamallien selvittäminen.
Nuorten erityinen huomioiminen avajaisissa selittyy hänen mukaansa sillä, että nuorilla on nykyään paljon vaivoja, joita heillä ei pitäisi olla.
? SensoCenterissä toimii eri alojen osaajia fysioterapeutista liikkuvuusvalmentajiin, kertoo
keskuksen ideoinut ja osaajat koonnut Marko Siivonen.
Niin Suomessa, Englannissa, USAssa kuin Sveitsissäkin valmentanut Siivonen on neurovalmennuksen edelläkävijä. Hänellä on taustallaan ammattivalmentajan ura lentopallossa, mutta nyt hän toimii eri lajien ja yritysvalmennuksen parissa.
Hän on myös yksi neljästä sensovalmentajien eurooppalaisista kouluttajasta, ainoa pohjosmaalainen.
? Tarjoamme huomisen hyvinvointia niin yrityksille, urheilijoille kuin muillekin, jotka haluavat olla huomenna parempia, luonnehtii Siivonen SensoCenterin toimintaideologiaa.
“Makke” Siivonen kertoo uskovansa filosofiaan, jonka mukaan yhden miehen ei tarvitse tehdä kaikkea yksin. SensoCenterissä toimivat omien alojensa ammattilaiset hän on koonnut sillä periaatteella, että kaikkien erityisosaaminen liittyy toiminnalliseen neurotieteeseen.
Sensomotorinen metodi on puolestaan toiminnallisen neurotieteen ?kruunun jalokivi? ja sen avulla pystytään hyödyntämään hermoston toimintaa osana fysikaalisia hoitoja yhtä lailla kuin myös kuntouttavassa tai valmentavassa harjoittelussa.
? Lihastyötä tärkeämpää on, että hermosto toimii vapaasti ja hermostolla on tuki toimia. Suomessa testaaminen on perinteisesti keskittynyt voimantuottoon, sanoo Siivonen.
Testaamalla lähetetään kehon kautta aivoille viestejä.
Hermoston yksilöllisen toimintamallin kartoitus taas on jalostettavissa valmennukselliseksi konkretiaksi.
? Kun hermoston toimintamallin kartoitukseen yhdistetään valmennuksellinen tietotaito, pystytään kertomaan, että näin kehoasi käyttäen saat harjoittelusta parhaan hyödyn ja pysyt terveempänä, kiteyttää Siivonen.
Kartoitus antaa tietoa paitsi kehon, myös mielen toiminnasta.
? Suurin anti onkin, ettei hyöty jää motoriseen puoleen vaan tietoa voidaan hyödyntää
mentaalivalmennuksessa.
Haastattelu saa tuekseen konkretiaa, kun Siivonen hyödyntää kartoitusmetodejaan 9-vuotiaan, maastopyöräilyssä ensimmäiset kilpailunsa ajaneen tytön avuksi. Erilaiset kehon toimintaa selvittävät testit näyttävät selkeiltä ja yksinkertaisilta.
? Lähetämme kehon kautta aivoille viestejä. Jokaisella on aivoissaan synnynnäisiä vahvuusalueita, selittää Siivonen.
Hän kertoo selvityksen antaneen paljon tietoa. Pyöräilijän ajoasento on Siivosen mukaan hyvin “kehon sisällä” ja leuan alhaalla pysyvä asento eduksi, jolloin asentotonukset ovat hereillä lajissa jatkuvasti eteen tulevia nopeita ohjausliikkeitä varten.
Kehittämistäkin löytyy.
? Satulan paikkaa kannattaa siirtää vähän enemmän eteen, hän opastaa kilpailusta
otettuja kuvia katsoessaan.
Neuvoja Siivonen antaa myös sen suhteen, kuinka suuren osan kyseisen urheilijan harjoittelusta kannattaa olla intervallityyppistä ja kuinka suuren osan aerobista.
? Tavoitteen on hänelle myös oltava selvillä ja sisäistettynä, muuten nuoren pyöräilijän hermoston toiminta tipahtaa säästöliekille mikä usein miten tukahduttaa myös motivaation.
Jätä vastaus
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.