Toivo Kuula -ooppera kertoo nuorena kuolleen säveltäjän intohimoisesta persoonasta

Reetta Hulmi vastaa esityksen visuaalisesta ilmeestä yhdessä ohjaaja Arto Myllärisen (kesk.) kanssa. Oikealla säveltäjä Sampsa Ertamo.

Iittalan musiikkijuhlilla saa ensi kesäkuussa kantaesityksensä säveltäjä Toivo Kuulasta kertova kamariooppera. Kuulan sävellyksiä ei oopperassa kuulla, vaan musiikin säveltää Hämeenlinnassa asuva Sampsa Ertamo.

? Projektissa on röyhkeyttä. Oopperan säveltäminen säveltäjästä on vähän kuin arkkitehdille sanottaisiin, että suunnittele Alvar Aalto -museo, Ertamo sanoo.

Kamarioopperan ohjaaja ja libretisti Arto Myllärinen kertoo löytäneensä tekemiseen hyvän, yhteisen sykkeen Ertamon kanssa.

? Poimimme Kuulan tarinasta kahdeksan käännekohtaa, valottaa hän oopperan rakennetta.

Kansalaissodan lopun melskeissä vain 34-vuotiaana kuollut Kuula oli Myllärisen mukaan intohimoinen persoona, jonka elämässä suurta roolia näyttelivät kaksi palavaa rakkaussuhdetta. Kuulan elämään kuului myös ensimmäisessä avioliitossa syntyneen esikoislapsen kuolema parin kuukauden ikäisenä.

? Rakkaus on ollut hänelle polttoaine. Aina kun on ollut säpinää, on myös syntynyt kaunista tekstiä ja musiikkia.

Sopraano Riitta Muikku-Piirainen esitti Kuulan musiikkia kamarioopperan tiedotustilaisuudessa Sibeliuksen syntymäkodilla.

Kuulan toisen vaimon Alma Silventoisen roolin tekee Berliinin oopperakoulussa opiskeleva Vilja Riutamaa, muita esiintyjien nimiä ei vielä julkisuuteen kerrota.

Kantaesityksen info pidettiin Sibeliuksen syntymäkodissa ja Kuula myös kuului Sibeliuksen oppilaisiin. Kuula oli impulsiivinen ja taitava säveltäjä, josta kertovan kamarioopperan idean takana ovat Iittalan musiikkijuhlien taiteellinen johtaja, pianisti Tuomas Nikkanen sekä sopraano Riitta Muikku-Piirainen. Kamarioopperan kantaesitys on Iittala-hallissa 13. päivänä kesäkuuta ja liput tulevat myyntiin jo tällä viikolla.

? Päivi Hirvikoski pyysi minut vuonna 2013 Iittalaan soittamaan ja silloin katsoin, että Iittala-halli on erinomainen paikka vaikka tapahtumien järjestämiseen. Aloimme pitää Iittalassa kursseja ja toissa keväänä Riitta alkoi puhua, että kurssit pitäisi jalostaa juhlaksi, kertaa Nikkanen Iittalan musiikkitapahtuman vielä lyhyttä historiaa.

Tuomas Nikkanen kuuluu Kuula-oopperan idean keksijöihin.

Arto Myllärinen kertoo, että häneltä on jo jonkin aikaa tiedusteltu, milloin hän ohjaa tuotannon asuinpaikkakunnallaan Hämeenlinnassa. Monilla paikkakunnilla asunut Myllärinen viihtyy Hämeenlinnassa, koska on asunut kaupungissa kertomansa mukaan nyt pidempään kuin millään muulla paikkakunnalla.

? Nyt löytyi sopiva aikajana ja mahdollisuus. Kuulan tarina varmasti kiinnostaa ihmisiä, moni on esimerkiksi käyttänyt Kuulan Häämarssia kävellessään alttarille, Myllärinen sanoo.

Ajankohtaisuutta lisää, että Kuulan kuolemasta ja kansalaissodasta tulee ensi vuonna kuluneeksi sata vuotta.

Juha Reinikainen

Arto Myllärinen on monipuolinen ohjaaja joka on palkittu muun muassa Kirkon kulttuuripalkinnolla.