Puoluepukarointia ja päätöksentekoa Hauholla

Historiantutkija Ilkka Teerijoki on perehtynyt Hauhon kunnallishallintoon pitäjänhistorian kirjoitustyön edetessä. Kuva: Susanna Mattila

Ensi tiistaina, 13. syyskuuta vietetään Hauho-päivää. Pitäjän oman juhlapäivän kunniaksi Hauho-Seura järjestää Hauhotalossa esitelmätilaisuuden, jossa käydään läpi kunnallishallintoa aina Hauhon kunnan alkuhämäristä 1900-luvun alun yhteiskunnallisiin kuohuntoihin.

Tilaisuudessa puhuu filosofian tohtori Ilkka Teerijoki. Hän parhaillaan kirjoittaa Hauhon pitäjänhistorian kolmatta osaa, joka käsittelee ajanjaksoa 1868?2008 eli itsenäisen Hauhon kunnan ajan historiaa.

Hauho-päivän syksyinen ajankohta juontuu kokouksesta, joka pidettiin syyskuun 13. päivä 1868 Hauholla. Kokouksessa päätettiin seurakunnan ja maallisten asioiden erottamisesta eli Hauhon kunnan perustamisesta.

Aiemmin pitäjän yhteiset asiat oli hoidettu kirkonkokouksissa, mutta vuoden 1865 kunnallishallintoasetus erotti maallisen hallinnon seurakunnan hallinnosta. Teerijoen mukaan kunnallishallinnon perustaminen tapahtui Hauholla asetuksen määräämän määräajan, vuoden 1868, lopussa, sillä asiaa ei täällä koettu tarpeelliseksi.

Hauhon kunnan alkutaipaleella hankalimpia päätöksiä olivat köyhäinhoitoon ja teiden kunnossapitoon liittyvät asiat sekä kansakoulujen perustamiset. Heti ensimmäisen kuntakokouksen päätöksiä kumottiin lääninoikeudessa.

? “Puoluepukarointia” Hauholla esiintyi 1905 suurlakon tienoilla, jolloin muutenkin yhteiskunnallinen aktiivisuus oli huipussaan, Teerijoki kertoo.

Tilaisuuden alkajaisiksi kello 18.30 Hauho-Seura tarjoaa pullakahveet. Myynnissä on myös Hauho-tuotteita historian hyväksi. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tapahtuman järjestää Hauho-Seura ry. Hauho-päivää on vietetty vuodesta 2008 alkaen. Päivän teema ja toteutus vaihtelevat vuosittain.  (Reska.fi)