Suomen Nato-jäsenyyden sotilaallinen liittymisprosessi päätetään

Kuva: Puolustusvoimat.

Suomen Nato-jäsenyyden sotilaallinen liittymisprosessi päätetään Puolustusvoimien ja Naton transformaatiojohtoportaan (Allied Command Transformation, ACT) yhteisellä päätöksellä ja julkilausuman allekirjoituksella. Allekirjoitustilaisuus järjestetään Helsingissä maanantaina 12. kesäkuuta 2023. Puolustusvoimien toimipisteissä liputetaan päivän ajan Nato-lipulla.

Allekirjoitustilaisuus järjestetään Presidentinlinnassa, ja sen isännöi Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Julkilausuman allekirjoittavat Puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivinen ja Naton transformaatiokomentaja kenraali Philippe Lavigne.

Puolustusvoimien toimintaa on sovitettu yhteen Naton kanssa heinäkuusta 2022 alkaen osana sotilaallista liittymisprosessia. Prosessin päämääränä on ollut mahdollistaa Puolustusvoimien osallistuminen Naton toimintaan muiden jäsenvaltioiden asevoimien tapaan. Prosessin aikana Puolustusvoimat on saanut Natolta tietoa sen toiminnoista ja tukea niihin osallistumiseen valmistautumisessa.

Sotilaallinen yhteensovittaminen Naton kanssa on edennyt suunnitelman mukaisesti, ja yhteensovittamista on tehty kattavasti Puolustusvoimien eri toimialoilla esimerkiksi henkilöstön lisäämisen, yhteisen operatiivisen suunnittelun ja puolustussuunnittelun, koulutuksen sekä Nato-osaamisen lisäämisen alueilla. Vaikka muodollinen vaihe päättyy, sotilaallista yhteensovittamista Naton kanssa jatketaan vielä vuosia prosessin päättymisen jälkeen.

Puolustusvoimat ja NATO

• Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus on, että jatkossa Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja Naton turvatakuiden piirissä. Se tekee Suomen puolustuksen ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta huomattavasti nykyistä suuremman. Nato-jäsenyys tuo myös mukanaan sellaisia kyvykkyyksiä, joita pienellä maalla ei ole itsenäisesti varaa hankkia.
• Sotilaallinen liittoutuminen ei vähennä oman vahvan puolustuksen tarvetta. Puolustusvoimien ydintehtävä on jatkossakin Suomen sotilaallinen puolustaminen. Puolustusvoimat tulee jatkossakin ylläpitämään ja kehittämään vahvaa omaa puolustuskykyä ja jatkamaan kahden- ja monenvälistä puolustusyhteistyötä. Myös yleinen asevelvollisuus säilyy Suomen ratkaisuna Nato-jäsenyydestä riippumatta.
• Puolustusliiton jäsenenä Puolustusvoimat valmistautuu puolustamaan myös liittolaisiamme.