Kirkkovaltuusto vahvisti tasapainoisen talousarvion

Hämeenlinnan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto on vahvistanut noin 23.000 euroa ylijäämäisen talousarvion vuodelle 2016. Talousarvion loppusumma on noin 12 miljoonaa euroa. Kolmannes toimintamäärärahoista, noin 1,9 miljoonaa euroa, kohdistuu lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävään työhön.

Investointeihin varataan 975.000 euroa. Sankarihaudoilla puhdistetaan muistomerkkejä, parannetaan nimien näkyvyyttä muun muassa kultauksin sekä suoristetaan painuneita tai kallistuneita hautakiviä. Sankarihauta-alueet hoidetaan 200.000 euron määrärahan turvin hyvään kuntoon itsenäisyyden juhlavuoteen 2017 mennessä.

Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Erkki Alanen johti valtuustokeskustelua. Vieressä sihteeri Päivi Hyvärinen. Kuva: Mikko Hieta

Samana vuonna vietetään reformaation merkkivuotta, kun tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun Martti Luther naulasi kuuluisat teesinsä Wittenbergin linnankirkon oveen. Juhlavuosiin valmistautuminen värittää seurakuntien toimintaa jo tulevana vuonna.

Yksi vuoden 2016 kärkihankkeita on kiinteistöstrategian laatiminen seurakuntayhtymälle. Strategiassa linjataan millaisia ylläpito- ja kunnostustoimenpiteitä kiinteistöt tarvitsevat. Samalla pohditaan tilojen käyttötarvetta eli sitä, tarvitaanko johonkin uusia tiloja ja onko jonkun nykyisen tilan käyttötarve toisaalta päättynyt. Kiinteistöstrategia auttaa seurakuntayhtymää investointien suunnittelussa. Vuodelle 2016 varattiin määräraha Tuuloksen ja Rengon kirkkojen kattojen tervaukseen.

Vuodenvaihteen jälkeen seurakuntayhtymä saa vuosittain valtionkorvausta seurakuntien lakisääteisten tehtävien hoitamisesta. Näitä ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito.

Tähän asti kirkko on saanut näihin tehtäviin osuuden yritysten maksamasta yhteisöverosta. Mallia on kritisoitu siitä, että myös kirkkoon kuulumattomat yrittäjät ovat näin osallistuneet sen maksamiseen. Valtionkorvausta maksetaan kunnan asukasluvun perusteella 19,50 euroa asukasta kohti, koska seurakuntien tuottamat palvelut kohdistuvat tasapuolisesti kaikille kuntalaisille. Hämeenlinnan seurakuntayhtymän saama valtionkorvaus on samalla tasolla kuin aikaisemmin maksettu osuus yhteisöverosta, noin 1,3 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtionkorvaus kattaa hautaustoimen kustannuksista noin 75 prosenttia ja loput 25 prosenttia kustannuksista katetaan paikallisesti maksuilla, jotka peritään yhteisen kirkkovaltuuston vahvistaman hinnaston mukaisesti. Maksuja peritään hautasijamaksuna, hautausmaksuna ja tuhkausmaksuna.

Hämeenlinnan seurakuntayhtymä on syksyn ajan valmistellut Rengon pappilan myyntiä korkeimman tarjouksen tehneelle Victorian Rose Oy:lle. Pappilassa toteutettiin syyskuussa kuntotarkastus, jossa päärakennuksen todettiin olevan ikäisekseen tyypillisessä kunnossa.

Rakennusteknisen kuntoluokituksen mukaan yleisarvosanaksi määriteltiin tyydyttävä plus, kun vertailukohtana ovat saman ikäiset ja rakennustekniikaltaan samantyyppiset rakennukset. Tarkastuksessa esitettyjen korjaustarpeiden osalta osapuolet hyväksyivät 20.000 euron kauppahinnan alennuksen alkuperäisestä tarjouksesta. Lopulta neuvottelut kuitenkin kariutuivat, kun yhteisymmärrykseen kaikista sopimusehdoista ei päästy.

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 9. joulukuuta lopettaa kaupanteon toistaiseksi, joten asia ei edennyt yhteisen kirkkovaltuuston päätettäväksi. Seurakuntayhtymän talousjohtaja Kai Kauppinen kertoo, että myyntiin kuitenkin palataan uudelleen keväällä 2016.

Seurakunnan kerho- ja partiotoiminta ovat pappilan kiinteistöissä jatkuneet tavalliseen tapaan myyntiaikeista huolimatta. Toiminnoille on kartoitettu korvaavia tiloja, mutta niihin siirrytään vasta kun seurakuntayhtymä luopuu pappilan kiinteistöstä.

Seurakuntien luottamushenkilöt pääsevät keväällä valitsemaan maallikkoedustajat kirkon ylintä päätösvaltaa käyttävään kirkolliskokoukseen. Kirkolliskokousedustajien vaalit järjestetään 9. helmikuuta. Tampereen hiippakunnasta, johon Hämeenlinnakin kuuluu, valitaan 10 maallikkoedustajaa. Lisäksi papit äänestävät erikseen pappisedustajista. Samana päivänä valitaan jäsenet myös hiippakuntien toimintaa johtaviin hiippakuntavaltuustoihin. (Reska.fi)