Toriparkki mahdollistaisi keskustan tulevan elinvoiman, summataan tuoreissa laskelmissa

Hämeenlinnan kaupunki on tänään julkaissut laskelman keskustaan suunniteltujen elinvoimahankkeiden vaikuttavuudesta. Laskelman mukaan Hämeenlinnalle kertyy tuloja kolmella eri tasolla: kertaluontoisista tuloista, rakentamisen aikaisista tuloista ja kulutuksesta sekä hankkeiden valmistumisen jälkeisistä tuloista ja kulutuksesta.

Verotulojen (kunnallis- ja yhteisöverotus) arvioidaan olevan kertaluonteisina noin 5,24 M? ja vuosittaisina noin 2,18 M?/vuosi. Kulutusvaikutukset Hämeenlinnassa ovat laskelman mukaan kertaluonteisina noin 10,5 M? ja vuosittaisina noin 5,6 M?/vuosi.

Kulutusvaikutukset Hämeenlinnassa ovat laskelman mukaan kertaluonteisina noin 10,5 M? ja vuosittaisina noin 5,6 M?/vuosi.

Työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan rakennusvaiheessa 867 henkilötyövuotta ja varsinaisen toiminnan aikana 464 henkilötyövuotta.

– Nyt suunnitteilla olevat hankkeet tuovat jo yksistään kaupungin kassaan kertaluonteisia maankäyttömaksuja noin 3 M? ja vuosittaisia kiinteistöveroja yli 170.000 ?/vuosi, avaa Linnan Kehityksen sijoittumispalveluiden johtaja Ari Räsänen.

– Hämeenlinnan keskusta on koko seudun käyntikortti. Ainoastaan jatkuvien kiinteistöhankkeiden kautta, sisältäen niin uuden rakentamista kuin vanhan kunnostamista, voidaan varmistaa sijoittajien, kiinteistökehittäjien, yritysten ja toisaalta myös uusien asukkaiden kiinnostus Hämeenlinnaan, Räsänen linjaa.

Investoinnit toisivat lisäinvestointeja eli elinvoimaa; ja ihmisiä keskustaan. Kuvassa yleisöä torijumalanpalveluksessa.

– Rapistuva, kehittymätön ympäristö karkottaa toimijat kehittyville alueille. Kun vetovoima hiipuu, hiipuu myös yritystoiminta. Oleellinen kysymys on se, mitä tapahtuu, jos kaupunki ei satsaa elinvoimaan? Jos hankkeita ei toteuteta, kuinka paljon rahaa kaupungilta jää saamatta pitkällä aikatähtäimellä?

P-Tori mahdollistaa keskustan elinvoimahankkeiden toteuttamisen

– P-Torissa, eli niin sanotussa toriparkissa, ei ole kyse pelkästään nykyhetkeen liittyvästä pysäköintiratkaisusta. Se on väline, joka mahdollistaa keskustan elinvoimahankkeiden toteuttamisen kymmenien vuosien kehitysnäkymällä, kertoo Linnan Kiinteistökehitys Oy:n ja Hämeenlinnan Pysäköinti Oy:n toimitusjohtaja Ari Mielty.

P-Torin tulovirta muodostuu asemakaavan määräämien velvoitepaikkojen myynnistä ja niiden sopimuspysäköintimaksuista, muista pitkäaikaisista sopimuspysäköintimaksuista sekä lyhytaikaisista pysäköintimaksuista.

– Velvoitepaikka P-Torista ei oikeuta pysäköintiin, vaan pysäköijien on aina maksettava pysäköinnistä erikseen pysäköintihinnaston mukaan, Mielty muistuttaa.

Laskelmassa P-Torin kannattavuudesta on huomioitu varovaisesti n. 58 % nyt suunnitteilla olevien keskustahankkeiden velvoitepaikoista.

– Laskelman mukaan kohteen liiketoiminnallinen tulos nousee positiiviseksi ensimmäisten noin 3-5 vuoden aikana ja pysyy tämän jälkeen positiivisena.

– Keskustan kehittämisen taustalla on kaupungin strategiassa hyväksytyt ja määritellyt tavoitteet sekä tietenkin Hämeenlinnan kaupungin visio: Uudistuva, elinvoimainen, turvallinen ja aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä, määrittelee Hämeenlinnan kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri.

– Keskustavisiossa halutaan rakentaa elinvoimainen keskusta palvelemaan sekä asukkaita, yrittäjiä että matkailijoita. Asumisen ja yrittämisen lisäksi rakennamme mahdollisuuksia myös kohtaamisille ja aktiviteeteille. Keskustan kehittämisessä tavoitellaan myös parantuvia joukkoliikenne-, pyöräily- ja kävely-yhteyksiä. Kaikki tämä vaatii toteutuakseen pysäköintiratkaisun.