Rengon Raitaharjun kohtalo puhuttaa kovan investointitahdin keskellä

Hämeenlinnan tulevia vuosia leimaa kova investointitahti. Kaikki investoinnit, kuten Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n toteuttama uimahallin peruskorjaus eivät edes näy kaupungin budjetissa. Havainnekuvassa yönäkymä Vanajaveden suunnasta uimahallille.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto käsittelee parhaillaan vuoden 2017 tilausbudjettia. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) nosti esiin muun muassa “välittävän Hämeenlinnan”. Kotouttamiseen, lapsiperheiden palveluihin ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvät palvelut olivat Raution listalla kärjessä. Huolenaiheiksi hän näki muun muassa työttömyyden kasvun.

? Yleinen työttömyysprosentti on 12,5 ja nuorisotyöttömyysprosentti 16.

Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala kiitti virka- ja luottamushenkilöitä ensi vuoden budjetin saamisesta tasapainoon. Hän kuitenkin piti muun muassa henkilöstötuloksellisuusohjelman tavoitteita erittäin kovina.

? Tälle vuodelle on ennustettu alijäämää ja sen kattamiseksi tarvitaan oma ohjelmansa. Tulevaisuuden suhteen haasteena on myöskin velkaantuminen. Ensi vuonna lisävelan tarve on noin 10 miljoonaa euroa.

Vuoden 2016 talousarvion alijäämäkään ei apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuon mielestä ollut budjetin valmistelussa suurin ongelma, vaan tulojen ja menojen epätasapainoinen kehitys. Mahdollisuuksista hän nosti esiin muun muassa HHT-akselin eli Etelä-Suomen kasvukäytävän.

? Suurin huoli tällä hetkellä on, että huolimatta sijainnistamme kasvukäytävän keskellä väestönkasvumme on suorastaan romahtanut parhaista vuosista.

Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Tarja Filatov arvioi, että budjetin teko Hämeenlinnassa on vuosi vuodelta haastavampaa.

? Koko kaupungin henkilöstö on avainasemassa siinä miten budjetti pitää. Meillä on isot haasteet, koska kaupungin organisaatioon on rakennettu paljon säästökohteita.

Kokoomuksen Kaija-Leena Savijoki sanoi, että vaikeita päätöksiä ei voi siirtää tulevien vaalien pelossa. Hän korosti kaupungin palkkamenojen pitämistä kurissa. Savijoki kommentoi kaupungin kovaa investointitahtia muistuttaen, että isoimmat investoinnit, kuten Nummen palvelukeskus, uimahallin peruskorjaus ja Koulutuskeskus Tavastian laajennus eivät edes näy kaupungin budjetissa.

Antero Niemelä (ps.) kaipasi tulevilta päätöksiltä investointien kustannusvaikutusten perusteellista laskemista.

? On keskityttävä kustannusten hillintään ja hallintaan. Ei toriparkille, kyllä kiekkopysäköinnille.

Hän totesi, että nykyisen valtuuston päätösten maksajina ovat olleet tavalliset kaupunkilaiset.

? Valtuuston enemmistö on unohtanut päätöksissään tavallisen arjen ja taloudenpidon.

Keskustan Hannu Kärpänen sanoi, että tulevat vuodet ovat edellisiäkin vaikeampia ja kaupungin on onnistuttava tulevissa investoinneissaan. Lakkautusuhan alla olevan Rengon Raitaharjun vanhainkodin säilyttämishalu nousi esiin niin Niemelän kuin Kärpäsenkin puheenvuorossa.

Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihr.) muistutti luottamuspäättäjiä talonpojan etiikasta:

? Talo tulee jättää parempaan kuntoon kuin missä sen sai.

Hän ennakoi tulevalle valtuustolle tiukkoja talousvuosia. Kaupungin aie saada metsää myymällä 1,5 miljoonaa euroa ensi vuonna ja osin avohakkuilla ei silti miellyttänyt Ojansuu-Kaunistoa. Vihreät esittääkin hakkuiden puolittamista.

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron budjetista käyttänyt Ritva Oinonen sanoi, että uuden kunnan rahoituspohja tulee olemaan nykyistä huomattavasti kapeampi. Kriisissä on hänen mielestään silti muutoksen mahdollisuus.

Vasemmistoliitto aikoo esittää palveluseteliin varatun 0,4 miljoonan poistamista budjetista ja ettei perusterveydenhollon maksuja koroteta. Vasemmistoliitto myös kannattaa keskustan esitystä Raitaharjun vanhainkodin säilyttämiseksi.

Teija Arvidsson (kd.) vertasi verotulojen romahdusta sotavuosiin.

? On ehdottoman tärkeää, että ensi vuoden budjetti rakennetaan tasapainoon.

Katsetta ei kuitenkaan hänen mukaansa tule kiinnittää vain ongelmiin.

? Meidän tulisi olla ylpeitä Hämeenlinnasta ja puhua kaupungista hyvää muille.

Rengon Raitaharjun vanhainkodin kohtalon nosti esiin myös Antti Leinikka (kesk.). Leinikka on entinen Rengon kunnanjohtaja. Tilausbudjettiesityksessä lähdetään siitä, että vanhainkotia ei peruskorjata vaan tilalle tarjotaan tehostetun palveluasumisen vaihtoehtoja.

? Pelkään, että tästä illasta tulee Leinikan Waterloo ja vaikutukset renkolaisille ovat paljon pahemmat. Vanhukset tullaan pakkosiirtämään viimeisiksi vuosikseen vieraaseen ympäristöön vastoin tahtoaan.

Hän sanoi, että Raitaharjun peruskorjaus on selkeästi kirjattu kuntien yhdistymissopimuksiin.

? Jos Hämeenlinna rikkoo sopimusta Rengon osalta, se ainakin minulta poistaa kaikki pidäkkeet. Olen suhtautunut rakentavasti muun muassa Rengon ja Iittalan hyvinvointikeskukseen, Hanssin-Jukkaan ja Kantolan tapahtumapuistoon ja ajatellut, että kyllä meillekin sitten aikanaan tukea löytyy.

Valtuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) luki yhdistymissopimusta toisin kuin Leinikka ja kiteytti, että Raitaharjunkin osalta sopimuksen sisältö on se, että tarpeita kartoitetaan ja sitten tehdään päätökset.

Ikäihmisten lautakunnan 2. varapuheenjohtaja Pentti Nyholm (sd.) sanoi kaivanneensa Raitaharjun remonttitarpeista tarkempia laskelmia.

? Sinne on myös kaksi vuotta sitten tehty täysi kattoremontti.

Nyholmin mielestä Raitaharjun vanhainkoti tulee säilyttää.

Ikäihmisten lautakunnan puheenjohtaja Kaija-Leena Savijoki (kok.) sanoi, että Raitaharjun tilannetta on lautakunnassa käsitelty koko valtuustokauden ajan. Raitaharjussa on Savijoen mukaan ikäihmisiä eri puolilta Hämeenlinnaa, ei vain Rengosta.

? Perusongelma on, että paikkoja on Raitaharjussa enemmän mitä Rengon ikäihmiset tarvitsevat.

Savijoki painotti, että Lammin hyvinvointikeskushankkeessakin osa asunnoista on normaalia, esteetöntä vanhusasumista, ei vanhainkotiasumista. Rengossakaan päätöstä ei hänen mielestään kannata lykätä, vaan mieluummin rakentaa vastaavia asuntoja kuin Lammilla ennemmin kuin joutua tilanteeseen, jossa vanhainkoti lakkautetaan eikä mitään korvaavaa vaihtoehtoa ole tarjolla.

? Mietin sitä, onko tasapuolista muun Hämeenlinnan vanhusten kannalta, että yhdessä kaupunginosassa on tuplasti enemmän vanhainkotipaikkoja mitä alueen asukkaat tarvitsevat. Helppo ratkaisu tämä ei missään nimessä ole, mutta näen sen tasapuolisempana.

Kaupunginvaltuusto käsittelee kaikki budjettikeskustelun aikana tehdyt muutosesitykset pitkäksi ennakoidun keskustelun lopuksi.

Juha Reinikainen