BUDJETTIESITYS: Taloushuolet eivät ole sammuttaneet Hämeenlinnan halua kehittyä

Kaupunginjohtaja Timo Kenakkalan mielestä on tärkeää, että Hämeenlinna on mukana monissa niin sanotuissa edelläkävijähankkeissa.

Työttömyyden ennätyslukemista on tultu alas eli talouden pyörät ovat alkaneet ainakin heikosti pyöriä. Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala kuitenkin muistutti kaupungin vuoden 2017 budjetti-infossa, että laskusuhdanne ei suinkaan ole ohi.

Hämeenlinna tavoittelee budjettiesityksen mukaan ensi vuonna lähes nollatulosta (+132.000 ?). Tämän vuoden ennusteena on noin 10 miljoonan euron alijäämä. Kumulatiivinen alijäämä nousisi näillä luvuilla 11,5 miljoonaan, josta se vuoteen 2020 mennessä on määrä kiriä 9,3 miljoonaan.

? Vuoden 2017 vuosikate on 19 miljoonaa euroa ja sen pitäisi kattaa poistot. Kovan investointitahdin takia joudumme kuitenkin ensi vuonna ottamaan noin 11 miljoonaa euroa lisää lainaa, Kenakkala sanoi.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) esitteli ensi vuoden painopisteiksi muun muasssa aseman lasten ja nuorten kaupunkina, Suomi 100 -juhlavuoden ja aktiiviset kansalaiset. Rautio myös korosti Hämeenlinnan halua olla eturintamassa kokeilemassa uusia digitalisaatioon liittyviä palveluja.

? Digitalisaatio on poikkileikkaava teema jolla myös on mahdollista saada taloutta kestävämmälle pohjalle. Haluamme olla mukana kokeilemassa ja mahdollistamassa ja se sisältää myös sen mahdollisuuden, että kaikki ei mene heti putkeen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio haluaa Hämeenlinnasta elinvoimaisen asuinkaupungin.

Talousarvioesitys rakentuu kunnan tuloveroprosentille 20,75, eli 0,25 prosenttiyksikköä tämänvuotista kovemmalle tuloverotukselle. Kun kaupunginjohtajan korotusesitys oli alun perin 0,5 prosenttiyksikköä, haetaan nyt lisää säästöjä ja varaudutaan asiakasmaksujen korotuksiin.

Yksi ensi vuoden kärkiteemoista on olla hyvinvointia edistävä kaupunki, jossa on aktiiviset asukkaat. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saatu kahden miljoonan euron rahoitus käytetään sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauskokeilun käynnistämiseksi.

Kokeilualueet ovat Lammi?Tuulos ja Jukola, eli kaksi hyvin erityyppistä aluetta. Vuosina 2017 ja 2018 kokeilussa mukana olevat hämeenlinnalaiset saavat valita oman terveysasemansa sijaan myös yksityisen tai kolmannen sektorin palveluntuottajan.

? Henkilökohtaisesti ihan älyttömän tärkeänä pidän arkiliikunnan kehittämistä muun muassa Liikkuva koulu -hankkeen ja pyöräilyn edistämiseen varatun 200.000 euron avulla, sanoi Rautio.

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo totesi, että myös yksityinen sektori valmistautuu ensi vuonna rakentamaan Hämeenlinnassa.

? Kerrostalotontteja on tänä vuonna ollut varattavana ja kiinnostusta on riittänyt. Samoin Asemanrannan alueen kokonaisuus etenee.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajuudesta ensi kokouksessa luopumaan valmistautuva Iisakki Kiemunki (sd.) uskoo, että säästöistä huolimatta budjetti ei romuta kaupungin elinvoimaa. Hän uskoo Isosuon tapaan, että myös väestönkehitys kääntyy positiiviseksi, kun asuinrakentaminen hyvien liikenneyhteyksien varrelle saadaan käynnistettyä. Kiemunki luopuu kunnallisista luottamustoimistaan siirtyessään sairaanhoitopiirin viestintäpäälliköksi.

Juha Reinikainen