Martta Wendelin on nyt täällä

Kirjailija Tuula Karjalainen on yksi parhaimmista Martta Wendelin-asiantuntijoista.

Huikaiseva kokonaisuus! Suurin tähänastisista! Martta Wendelinin koko laajan tuotannon esittely Hämeenlinnan Taidemuseossa on vailla vertaa. Kaikkien tunteman ja rakastaman kuvittajan töitä on museossa paljon, yli 230 kuvitusoriginaalia ja lähes 50 maalausta.

Näyttely esittelee runsaan otoksen ajan painotuotteista, postikorteista, kirjoista, lehdistä. Etenkin Kotilieden ja Oma Koti-lehden kautta hän tuli tutuksi kodeissa ympäri Suomea. Wendelin teki pitkän päivätyön suomalaisen kuvitustaiteen saralla. Ensimmäiset kuvitukset syntyivät jo 1910-luvulla., Wendelinin kynästä lähti tuhansia kuvia. Hän kuvitti satuja, oppikirjoja, tyttö- ja seikkailukirjoja, romaaneja ja historiaa.

Merkittävä mediapersoona

Kirjailija Tuula Karjalainen luonnehtii Martta Wendeliniä aikansa merkittävimmäki mediapersoonanaksi, etenkin 1920- ja 1930-luvuilla. Hän oli tuttu ja turvallinen kuvittaja, jonka aiheissa ei ollut mitään kielteistä.

? Wendelinin maailmassa tärkeitä olivat etenkin joulu, pääsiäinen ja juhannus. Hän oli kaupunkilaistyttö, joka loi perheen maaseudulla. Siihen kuului 30-vuotias äiti, isä ja yleensä kaksi lasta. Vanhuksia hän ei juurikaan kuvannut. Nainen teki vain kodin askareita eikä osallistunut lainkaan miesten töihin, maalailee Karjalainen.

Kuvituksissa perheet elivät rauhallista ja onnellista elämää, joka oli todellisuudesta hyvin kaukana. Sota-aika näkyi siinä, että nainen kuvattiin iloisena tekemässä heinätöitä. Karjalaisen mukaan Martta Wendelin teki töitä vielä 85-vuotiaana, koska hän tarvitsi rahaa. Kuvituksia ei arvostettu hänen aikanaan, joten niistä ei maksettu paljon.

Taiteilijalle oli hyvin raskasta, ettei hänen töitään arvostettu, vaikka ne levisivätkin ympäri maata. Martta Wendelin haaveili vapaan taiteilijan työstä eikä itsekään pitänyt kuvitustyötään suuressa arvossa.

? Hänellä oli viimeisinä vuosinaan ollut pieni näyttely ja sen jälkeen häntä pyydettiin töihin kahteen suureen mainostoimistoon. Siis vasta 1980-luvulla hänen töitään alettiin arvostaa!

Maalaamisen kaipuu

Uransa alkuaikoina taiteilija osallistui useisiin taidenäyttelyihin ja sai kelpo arvioita. Myöhemmin ei maalaamiselle tahtonut löytyä aikaa. Tilanne kohentui 1940-luvun lopulla, jolloin valmistui uusi koti Tuusulan Annivaarassa. Sen ateljeessa maalaamisen voi keskittyä intensiteetillä. Hänen herkkävireisimmät muotokuvansa ajoittuvat 1940-luvulle. Hän oli suomalaisen ihmisen ja kansan rehellinen kuvaaja muotokuvissaan.

Martta Wendelin 8.5.?30.8. Hämeenlinnan Taidemuseo

Anneli Heräjärvi