Maanantai 08.08.2022
Nimipäivät: Sylvi, Sylvia, Silva
Hämeenlinna
Melkein selkeää
15°C
Tuuli: 1 m/s PL
 

Henkimaailman juttuja -näyttely avattu Museo Skogsterissa

Kuva: Roope Lipasti.

Hämeenlinnan kaupunginmuseon uudessa näyttelyssä heittäydytään yliluonnolliseen ja mytologiaan. Ihmisyyteen kuuluu voimakas halu löytää merkityksiä käsin kosketeltavan maailman ulkopuolisille kokemuksille. Ajan myötä kaikissa kulttuureissa on syntynyt runsas uskomusten, uskontojen ja tarinoiden perinne.

Henkimaailman juttuja -näyttelyssä (22.2.2019?19.1.2020) käsitellään suomalaista ja hämäläistä tarustoa sekä kummia kokemuksia. Uskomuksemme eivät ole muuttumattomia, vaan elävää ja mukautuvaa kulttuuria. Luomme jatkuvasti uusia merkityksiä ja selityksiä.

Myyttisen muinaisuuden ja uskontojen ohella sivutaan teemoja kuolleiden hengistä, noituudesta ja kummituksista aina kauhukirjallisuuteen, salatieteisiin ja viihdekulttuuriin.

Menneiden aikojen myytit elävät edelleen paikannimistössä ja maisemassa. Hämeestä tunnetaan paljon uhrilähteitä ja -kiviä, joista osalle on uhrattu vielä 1700-luvulla esimerkiksi neuloja, viljaa ja rahoja. Kristinuskon myötä muinaiset uskomukset ja jumalat hävisivät tai muuntuivat osaksi uutta maailmankuvaa.

Henget, tontut ja haltiat olivat kuitenkin edelleen mukana ihmisten elämässä. Erilaisia arjen taikoja ja loitsuja tehtiin esimerkiksi sato- tai pyyntionnen varmistamiseksi sekä pitämään kuolleiden henget aisoissa.

Joillain henkilöillä katsottiin olevan erityisiä taitoja taikojen parissa. Tunnettuja parantajia saatettiin tulla tapaamaan avun toivossa pitkienkin matkojen takaa. Aina taikojia ei kuitenkaan katsottu suopeasti. Euroopan noitavainot ylsivät laajemmassa mitassa 1600-luvulla myös Pohjoismaihin. Suomessa yli puolet noituudesta syytetyistä oli miehiä. Viimeiset noitaoikeudenkäynnit käytiin 1700-luvulla.

Kuolleiden henkiä pidettiin ennen yleisesti aktiivisina toimijoina, eikä usko erilaisiin kummituksiin ole täysin hiipunut nykyaikanakaan. Näyttelyssä käsitellään lukuisia vanhoja ja uusia outoja tarinoita ja kokemuksia. Etiäiset ovat yksi yleisimmistä kummista kokemuksista. Kartanoiden ja linnojen kummitustarinat ovat olleet pohjana  kauhukirjallisuuden ja viihdekulttuurin synnyssä.

Uusimpia suuntauksia ovat nykyajan aaveenmetsästäjät, jotka kuuntelevat henkien viestejä radiokanavia skannaavan Ghost Box -laitteen avulla. Samaa sukua spiritistisissä istunnoissa edustaa jo 1891 markkinoille tullut Ouija-lauta. 1800-luvun lopulla muodissa oli myös henkivalokuvaus, joka perustui kaksoisvalotuksella tehtyyn huijaukseen. Näyttelyssä on kuvauspiste, jossa voi ottaa oman henkivalokuvan.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.