Hämeenlinna kuntien uuteen aikakauteen hyvän tilinpäätöksen turvin

Jari Koskinen kertoi, että vuoden 2022 budjettia hyväksyttäessä ei tiedetty esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Hämeenlinnalle koitui noin 1,5 miljoonan euron kulut sotaa paenneiden ukrainalaisten palvelujen järjestämisestä. Kuva: Juha Reinikainen.

Hämeenlinna on onnistunut kääntämään vuosikymmenen vaihteen alijäämäiset tilinpäätöksensä ylijäämäisiksi. Kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen pääsivät esittelemään 1,6 miljoonaa euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen vuodelta 2022.

Mikäli viime vuosien tilinpäätökset puhdistetaan kertaeristä, oli vuoden 2018 tilinpäätös 12 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuoden 2022 tilinpäätös vastaavasti 12 miljoonaa ylijäämäinen.

Tulos ei syntynyt pelkästään menoja jarruttelemalla, sillä toimintakate kasvoi yli budjetoidun mutta niin kasvoivat myös muun muassa verotulot.

– Menojen suhteen on oltava edelleen tarkkana, sillä investoinneissa ja korjausrakentamisessa budjetit tahtovat säännönmukaisesti mennä pitkiksi. Silti on investoitava, jos kaupunki halutaan pitää houkuttelevana, Koskinen linjaa.

Tilinpäätös sisältää 12 miljoonan euron investointivarauksen Moreenin elinkeinoalueen (MORE) kehittämiseen.

– Investointivaraus on iso ja Hämeenlinnalla on halu saada alueelle myös eritasoliittymä. MORE-alueen kehittäminen on yksi edunvalvontamme kärkiteemoista, sanoo Olli-Poika Parviainen.

Olli-Poika Parviaisen mukaan Hämeenlinna on lähestynyt seudun muita kuntia vuonna 2024 toteutettavan työllisyydenhoidon uudistuksen tiimoilta. Vain Hattula on ilmaissut haluavansa yhteistyöhön.

Kaupunginjohtaja Parviainen totesi, että sote-uudistuksen eli hyvinvointialueisiin siirtymisen vuoksi tilinpäätöksen 2022 teko oli poikkeuksellista ja pienet oikaisut tilinpäätökseen ovat myöhemmin todennäköisiä.

Kaupunki pääsee kuitenkin sote-uudistuksen jälkeiseen maailmaan kahden ylijäämäisen tilinpäätöksen ja yli 5 miljoonaa euroa ylijäämäisen taseen turvin. Asukaslukukin kasvoi viime vuonna 72 henkilöllä.

Talousjohtaja Jussi Oksa ennakoi myös vuodesta 2023 hyvää, koska kaupungeille maksetaan vielä loppuvuoden 2022 verotulontilitykset viime vuoden tuloveroprosentin mukaisina. Sote-uudistuksen myötähän kuntien veroprosentit laskevat, kun niistä on poistettu sote-menojen laskennallinen osuus.

Sekä kaupunginjohtaja Parviainen että talousjohtaja Oksa kuitenkin pitävät vuonna 2024 toteutettavaa työllisyyspalvelujen vastuunsiirtoa kunnille toimena, joka väistämättä heikentää kuntien tilinpäätöksiä.

Elinvoima nojaa tunnettuihin brändeihin

Kaupunginjohtaja arvioi katsauksessaan, että Hämeenlinna pääsee syksyllä 2023 keskittymään paremmin uuden, niin sanotun elinvoimakunnan kehittämiseen.

Askelmerkkejä on kuitenkin aseteltu koko ajan.

– Vaikka rahaa ei voi suoraan luvata lisää, kontaktipinnan järjestöihin on oltava hyvä. Samoin meillä on tapahtumien ja matkailun kehittämiseen tiekartta. Panostusta tarvitaan, jos haluamme Hämeenlinnaan lisää tapahtumia, Parviainen sanoi.

Suunnitelmia hänen mukaansa työstetään niin Hämeen Linnan puistoalueen hyödyntämiseksi kuin yleisestikin kaupunkikulttuurin kehittämiseksi.

– Tapahtumia olisi saatava kaupunkiin ympärivuotisesti lisää, hän patistelee.

Asukkaille suunnatuista tapahtumista hän nostaa esiin lukuisat lastenkulttuuritapahtumat.

Torin kuukausimarkkinat on yksi kaupunkiin kävijöitä houkuttelevista tapahtumista.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Koskinen muistuttaa, että Verkatehtaalla on aloittanut uusi kokous- ja kongressimatkailun edistämiseen tähtäävä palvelu ja myös teatterilla on kovat tulevaisuudensuunnitelmat.

– Ahveniston moottoriradan tulevan operaattorin kilpailutus on myös meneillään. Ahvenisto on brändi jota kannattaa vaalia.

Samoin kaupunki on laatimassa Aulangolle Master Plania eli yleissuunnitelmaa, jonka on määrä valmistua toukokuussa 2023.

Juha Reinikainen