Torstai 22.02.2024
Nimipäivät: Tuulikki, Tuuli, Tuulia, Hilda

Tuuli:
 

Poleemisen maahanmuuttokriitikon Jussi Halla-ahon presidenttikampanjassa nostetaan keskiöön kansalainen

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho. Kuva: Eduskunta.

Kansanedustaja, vuoden 2019 eduskuntavaalien valtakunnallinen ääniharava ja nykyinen eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho korostaa presidentinvaalin kampanjasivullaan presidentin roolia arvojohtajana ja nostaa keskiöön tavallisen suomalaisen. Valtionjohtajan ei Halla-ahon mukaan tule asemoida kansalaista maksajaksi vaan päähenkilöksi.

Halla-ahon maahanmuuttokriittisestä taustasta on jäljellä lähinnä etäisiä viitteitä, kuten arvostelu Suomea maailmanparannuskonttorina pitäviä kohtaan sekä oma ja perussuomalaisten käsitys Suomesta suomalaisten kansallisvaltiona, edunvalvojana ja turvapaikkana.

Ehdokasnumerolla 5 presidentin tehtävää tavoitteleva perussuomalaisten presidenttiehdokas Halla-aho vierailee kampanjasivustonsa mukaan Hämeenlinnassa tänään.

Filosofian maisteri ja filosofian tohtori, kielitieteilijä Halla-aho on ollut Helsingin kaupunginvaltuutettu vuodesta 2008 alkaen. Kansanedustajaksi hänet valittiin vuonna 2011, 2019 puolueensa perussuomalaisten puheenjohtajana ja taas 2023. Kansanedustajakausiensa välissä Halla-aho toimi europarlamentaarikkona.

Europarlamentissa maahanmuutto oli Jussi Halla-ahon mieliteema ja vuonna 2013 perussuomalaisten nimissä jättämässään lakialoitteessa Suomen eduskunnassa Halla-aho esitti rikoslain muuttamista kohdan Kiihottaminen kansanryhmää vastaan osalta.

Väittelyä, yleisen totuuden kyseenalaistamista ja niin sanotun perinteisen median kritiikkiä kaihtamattoman Halla-ahon nousu perussuomalaisten puheenjohtajaksi vuonna 2017 repi puolueen rivejä. Halla-aho on kritisoinut paitsi maahanmuuttopolitiikkaa, myös eurooppalaista integraatiota.

Perussuomalaiset on Suomen modernin poliittisen historian kiistatta suurin muutosvoima ja Halla-aho tämän muutoksen selkeimpiä keulakuvia. Kansaanmenevän, SMP-taustaisen “herravihan” ja poliittisen eliitin arvostelun jälkeen puolue jalostui 2000-luvun alusta alkaen yhä enemmän maahanmuuttoa kriittisesti, argumentoidusti ja asiatarkasti arvostelevaksi liikkeeksi joka houkutti myös akateemisesti sivistynyttä väestöä.

Perussuomalaiset on myös ollut varsinkin ennen läpimurtoaan suurten puolueiden joukkoon perinteisen median kovan kritiikin kohteena. Puolueen ja varsinkin Halla-ahon nousu taas perustui paljolti uusien viestintämuotojen, kuten sähköisen verkostoitumisen ja uusien, perinteisestä mediasta riippumattomien julkaisualustojen käyttöön.

Halla-ahon blogi ja siitä kehittynyt keskustelusivusto Hommaforum ovat myös yksi 2000-luvun Suomen politiikan ilmiöistä. Sivustojen kommenttiosioita on myöhemmin kaiveltu jopa totuuskomissiohengessä. Osa perussuomalaisten politiikkaan tuomaa poleemisuutta onkin ollut ja on puolueen muissa herättämä arvostelun halu.

Suomen pitää olla turvallinen tila, otsikoidaan Halla-ahon kampanjasivustolla. Kirjoituksessa kysytään, haluaako suomalainen kuulla itseensä kohdistuvia syytöksiä ja vaatimuksia vai puhetta hänen omaa elämäänsä koskevista epäkohdista.

Halla-ahon oma takavuosien retoriikka esimerkiksi eduskuntavaalivoiton 2019 hetkellä on myös ollut osittain ihmisiä luokittelevaa. Viimeisimmässä Scriptan postauksessaan vuodelta 2019 Halla-aho näet nimitti puolueesta vuonna 2017 eronneita pettureiksi ja loikkareiksi sekä mainitsi kaikkien pudonneen eduskunnasta.

Jussi Halla-ahon tie presidenttiehdokkuuteen on sisältänyt paljon enemmän itse luotua tai muiden luomaa vastakkainasettelua kuin kenenkään muun ehdokkaan. Siihen on liittynyt uusien julkisten näyttämöiden hyväksikäyttö ja irtaantuminen perinteisen median luomasta nokkimisjärjestyksestä, perinteisen varovaisen poliittisen retoriikan ja Suomen pitkään muuttumattomana pysyneen puolueiden välisen asetelman murtaminen ja lopulta henkinen irtautuminen oman puolueen soinilaisesta perinnöstä ja niin sanotuista terholaisista.

Halla-ahon ympärillä ei toisin sanoen ole leijunut valtiomiesmäinen rauha, vaan hän on ollut kotimaan politiikan polttopisteessä pitkään ja on sitä myös vaaleihin lähdettäessä. Kansanedustajana Halla-aho on ollut keskeisesti esillä myös, kun eduskunnassa on tehty Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä päätöksiä. Tässä roolissa hän on osoittanut tarvittaessa olevansa päätöksentekijänä yhteistyötä korostava.

Suomen Nato-jäsenyyttä käsiteltäessä Jussi Halla-aho johti eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa ja piti eduskunnan täysistunnossa helmikuussa 2023 ulkoasiainvaliokunnan mietinnön esittelypuheenvuoron, jossa valiokunta yksimielisesti puolsi hallituksen esitystä Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi.

Samoin Halla-aho oli ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana esittelemässä valiokunnan mietintöjä, joissa annettiin yksimielinen tuki EU:n ja Suomen osallistumiselle Ukrainan tukemiseen.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.