Maanantai 08.08.2022
Nimipäivät: Sylvi, Sylvia, Silva
Hämeenlinna
Sadekuuroja
11°C
Tuuli: 1 m/s IEI
 

Mari Kaasiselle ja Värttinälle runonlaulaja Elmi Tsokkisen mitali

Muusikko ja laulaja Mari Kaasiselle sekä nykykansanmusiikkiyhtye Värttinälle on myönnetty runonlaulaja Elmi Tsokkisen mitali karjalaisuuden hyväksi tehdystä arvokkaasta kulttuurityöstä. Mitalin luovutti Karjalan Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen Karjalaisten kesäjuhlilla Hämeenlinnassa.

Runolaulu ja äänellä itku ovat Suomessa ainutlaatuisia karjalaisia ilmaisumuotoja, ja ne kiinnostavat tutkijoita ja muusikoita. Mari Kaasinen on suomalainen muusikko ja laulaja, joka on yksi Värttinä-yhtyeen perustajista. Nykyään hän on Värttinän ainoa alkuperäisjäsen ja yhtyeen kappaleiden sanoittaja.

Etelä-Hämeessä asuva Mari Kaasinen työskentelee myös musiikinopettajana. Hän on opiskellut klassista laulua, harmonikan- ja viulunsoittoa sekä kansanmusiikkia Sibelius-Akatemiassa, josta hän on valmistunut musiikin maisteriksi.

Värttinä on suomalainen nykykansanmusiikkiyhtye, joka syntyi Sari ja Mari Kaasisen perustamana vuonna 1983 Rääkkylässä Pohjois-Karjalassa. Värttinän juuret ovat karjalaisessa perinteessä, erityisesti naisten tavassa laulaa ja runolauluissa.

Värttinän kokoonpano on vuosien varrella muuttunut useasti. Yhtyeen muodostaa kolme laulajaa ja kolme soittajaa. Yhtyeen keulahahmoina ovat nykyään laulajat Mari Kaasinen, Susan Aho ja Karoliina Kantelinen.

Värttinä on kiertänyt ympäri maailmaa 1990-luvun alusta asti, jolloin läpimurtolevy Oi Dai toi yhtyeen ihmisten tietoisuuteen. Kiertueita on ollut Euroopassa, Amerikassa, Aasiassa ja Australiassa. Värttinä on säveltänyt Taru Sormusten herrasta -musiikkinäytelmän yhdessä intialaisen A. R. Rahmanin kanssa.

Elmi Tsokkinen o.s. Kokko (s. 5.7.1885, k. 12.4.1979) oli suojärveläinen runonlaulaja.  Hän oli naimisissa korpiselkäläisen Sergei Tsokkisen kanssa. Heille syntyi 11 lasta, joista neljä kuoli pienenä ja kaksi poikaa kuoli sodassa.

Tsokin talo Korpiselässä toimi majatalona, joten Elmi Tsokkinen joutui huolehtimaan lasten lisäksi myös matkailijoista. Viikoittain majoittujina olivat hirvenhiihtäjät Vornaset ja Shemeikat sekä kala-, riista- ja puutavaramiehet runonlaulupitäjistä. Heiltä Elmi oppi monia runoja ja suakkunoita. Elmi Tsokkinen oli myös taitava parantaja.

Evakkotie toi Elmin perheineen Pohjanmaalle, ja sieltä Helsinkiin. Elmi Tsokkinen esitti äidinäidiltään ja tädiltään oppimia itkuvirsiä eri tilaisuuksissa. Hänen mummonsa Palaga Happo o.s. Vornanen velvoitti Elmiä viemään Vornasten lauluperinnettä eteenpäin.

Elmi Tsokkisen pronssisen mitalin on suunnitellut Essi Renvall. Mitalin on lyöttänyt vuonna 1976 Kalevalaisten Naisten Liitto, jonka kunniajäsen Elmi Tsokkinen oli. Kalevalaisten Naisten Liitto lahjoitti mitaleita Karjalan Liitolle.

Karjalan Liiton hallitus on päättänyt jakaa Elmi Tsokkisen mitalia karjalaisen kulttuurin hyväksi tehdystä erittäin ansioituneesta ja merkittävästä työstä Suomessa ainutlaatuisen karjalaisen runolauluperinteen ja äänellä itkun ylläpitämisessä.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.