Sunnuntai 21.04.2019
Nimipäivät: Anssi, Anselmi
Hämeenlinna
Melkein selkeää
2°C
Tuuli: 3 m/s P
 

KUNINGAS: Palo jalkapalloon elää Jari Litmasessa

Jari Litmanen sai Hämeenlinnassa signeerata useamman elämäkertansa.

Jari Litmanen sai Hämeenlinnassa signeerata useamman elämäkertansa.

Sunnuntai, syyskuun 4. päivä oli iso päivä ainakin HJS:n 03-ikäluokassa pelaavalle Kasperi Mikkolalle. Jalkapallon jo viisivuotiaana aloittanut Kasperi sai mitä oli odottanut, Jari Litmasen nimikirjoituksen Litmasesta itsestään kertovaan kirjaan.

– Kyllä Jari on yksi idoleistani ja välillä olen katsellut joitain Jarin maalivideoitakin, kertoi itse enimmäkseen keskikentällä pelaava Kasperi.

Kasperin kuten arvonimellä Kuningas tunnetun Litmasenkin tie kulki illaksi kohti Kaurialaa ja U19-ikäluokan maaottelua Suomi–Romania. Sitä ennen Litmanen ja toinen entinen kenttien kuningas, Hannu Tihinen, pitivät HJS:n junioreille ja heidän vanhemmilleen tarkoitetun luennon Tavastialla.

Litmanen asuu Virossa ja työskentelee Suomen Palloliiton asiantuntijana 15–21-vuotiaiden maajoukkueiden parissa. Hannu Tihinen puolestaan on liiton pelaajakehityspäällikkö.

– Haluan auttaa liittoa ja tämä rooli sopii tähän hetkeen. Seuraan joukkueita, teen johtopäätöksiä, juttelen ihmisten kanssa sekä autan puheenjohtajaa ja pääsihteeriä, luonnehti Litmanen.

Suurten saavutusten lisäksi valtava palo jalkapalloiluun ja nöyryys urheilua kohtaan ovat asiat, mitkä kenties päällimmäisinä jäivät muistoksi Litmasen pelaajaurasta. Samaa paloa miehessä on edelleen. Jokainen kysyjä luennon jälkeen sai perusteellisen vastauksen kysymyksiinsä.

Vaikuttunut oli myös HJS:n toiminnanjohtaja Ville Dahlman.

– Hieno tunne päästä ensimmäisen kerran tapaamaan omaa lapsuuden idoliaan. Mietimme Hannu Tihisen kanssa, miten voisimme tuoda esille sitä, että jalkapallo on Hämeenlinnassa iso laji. Litmasen saapuminen saatiin onnistumaan ja lopulta saimme vielä aikataulut varmistumaan tähän päivään maaottelun yhteyteen, Dahlman iloitsi.

Luennolla ja sen jälkeen esitetyissä kysymyksissä puitiin paljon myös harjoitusolosuhteita. Litmasen näkemyksen voi tiivistää siihen, että vähälläkin voi saada paljon aikaan, kun halua on.

– Ei se aina ole se raha mikä ratkaisee, luovuudella saa paljon aikaan.

Litmanen kertasi omaehtoista nuoruusvuosien harjoitteluaan Lahden Suurhallissa mutta muistutti, että ihan samalla tavalla hyödyksi olivat harjoitukset hiekkakentillä.

– Ja jos ei olisi ollut hyviä valmentajia jotka näyttävät suunnan, ei yksilöharjoittelustakaan olisi tullut mitään. Valmentaja voi treeneissä näyttää harjoitteet ja niitä voi siellä voi toistaa vaikka kymmenen kertaa ja sitten omalla ajalla tuhat kertaa.

Hämeenlinnan Jalkapalloseurassa pelaava Kasperi Mikkola, 13, pääsi tapaamaan yhden jalkapalloidoleistaan, Jari Litmasen.

Hämeenlinnan Jalkapalloseurassa pelaava Kasperi Mikkola, 13, pääsi tapaamaan yhden jalkapalloidoleistaan, Jari Litmasen.

Ulkomaan turnauksia Litmanen ei nuorille pidä välttämättömyytenä. Hän itse sanoo lopettaneensa jääkiekon peluun, koska itsellä tai perheellä ei olisi ollut varaa Kanadaan suunniteltuun turnausmatkaan.

– Ensimmäisen kerran lähdin ulkomaille jalkapalloilijana 15-vuotiaana PM-turnaukseen.

Nuorena Hollolassa asunut ja siellä vielä yläkoulun käynyt Litmanen muistelee lähiympäristöstä saamaansa tukea kiitollisena.

– Kotona oli urheilumyönteisyyttä sen kautta, että isä oli ex-jalkapalloilija ja myös valmensi joukkuetta missä pelasin. Koulu oli hyvä kyläkoulu jossa oli vain kuusi luokkaa ja välitunnit liikuttiin milloin mitäkin lajia. Hollolan yläasteella voitimme jopa jostakin syystä jalkapallon koulujen Suomen mestaruuden.

Tekeminen on silti aina urheilijan vastuulla.

– Tekemisestä pitää nauttia. Itsellä oli se kova halu ja vanhemmat ovat jälkikäteen sanoneet, että enemmänkin minua piti jarrutella.

Monipuolinen liikunta on Jari Litmasen mukaan lapsena sekä nuorena paikallaan ja eri lajit tukevat toisiaan. Noin 12 ikävuoden tienoilla yleensä tapahtuu suurin urheilun lopettamisaalto, ja tämä on myös ikä jossa kilpaurheilua jatkavat alkavat kaivata yhä parempia harjoitusoloja.

– Itse vältyin lopettamisajatuksilta luultavasti sen takia, että minulla oli tavoitteita jalkapallossa ja pärjäsin lajissa. Jalkapallo on kiva harrastus kaikille lapsille, mutta jossain vaiheessa eriytymistä vain tapahtuu kaikissa asioissa, yksi on parempi yhdessä ja toinen toisessa.

Ja jos 13–14-vuotiaana aloittaa tavoitteellisen työn huipulle päästäkseen, tuloksia korjataan ehkä vasta kymmenen vuoden päästä. Litmanen itse tosin sai tulikasteensa pääsarjatasolla jo 15-vuotiaana, mutta ei lähtenyt ulkomaille vielä ensimmäisten ammattilaistarjousten perässä.

– Ensimmäinen tarjous tuli 18-vuotiaana, mutta ajatusmaailmani oli se, ettei minun tarvitse lähteä ammattilaiseksi vain pystyäkseni sanomaan olevani ammattilainen. Oli tunne, että pystyn vielä kehittymään Suomessa. Suhtauduin lajiin 24 tuntia vuorokaudessa ammattilaisen asenteella, vaikka siitä ei mitään maksettukaan. Lähdin ammattilaiseksi siinä vaiheessa, kun olin itse sitä mieltä, että nyt kuuluu lähteä.

Hämeenlinnassa sunnuntaina pelaava U19-ikäluokka on Litmasen mukaan nuoruuden ja miehisyyden välimaastossa. Kehitysharppaukset voivat olla suuria ja pääsarjatasolle seuraavaksi kaudeksi tähtäävät joutuvat varautumaan asennemuutokseen.

– Pitää alkaa itse huolehtia itsestään ja laittaa itsensä täysillä likoon mikä on eri asia kuin vain siitä puhuminen.

Vaikka vain pieni murto-osa saavuttaa lajissaan huipun, on tavoitteellinen tekeminen omien unelmien toteutumiseksi sekä Litmasen että Tihisen mielestä arvokasta.

– Itse kirjoitin jo 9-vuotiaana ainekirjoitukseen, että haluan ammattilaiseksi. Unelmia kannattaa tavoitella ja tukea mutta myös koulu kannattaa hoitaa kunnolla, sanoi Tihinen.

– Haasteita on edessä, mutta parempi se niin on kuin ettei haasteita olisi, opasti Litmanen.

Juha Reinikainen

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.