Keskiviikko 17.08.2022
Nimipäivät: Verneri
Hämeenlinna
Melkein pilvistä
20°C
Tuuli: 3 m/s EI
 

ELÄMÄNTYÖ: Elinkeinoelämän tunnustus ilahdutti Hannele Yrjö-Koskista

Hannele Yrjö-Koskinen pääsi nauttimaan haastattelukahvit auringon paisteessa ja myös omaksi elämäntyökseen muodostuneen Wetterhoffin talon kupeessa Cafe Hoffissa.

Hannele Yrjö-Koskinen pääsi nauttimaan haastattelukahvit auringonpaisteessa, myös omaksi elämäntyökseen muodostuneen Wetterhoffin talon kupeessa Cafe Hoffissa.

Hannele Yrjö-Koskinen kuvailee vuonna 2000 alkanutta työtään Fredrika Wetterhoff -säätiön toiminnanjohtajana elämänsä pisimmäksi ja merkittävimmäksi työjaksoksi. Yksi tärkeä kriteeri hänelle myös on, että töihin on kiva mennä.

? Toistaiseksi on ollut ihan älyttömän kiva tulla töihin, vaikka työ itsessään ei aina välttämättä joka päivä ole kivaa, hän luonnehtii.

Toiminnanjohtaja Hannele Yrjö-Koskiselle myönnettiin viime viikolla Keskuskauppakamarin kultainen elämäntyömitali. Hämeen Kauppakamarin kevätkokouksen yhteydessä myönnetty tunnustus oli saajalleen mieluinen.

? Säätiö mielletään kulttuuritoimijaksi, mutta ilahdutti, että elinkeinoelämä noteeraa tämän toiminnan.

Yrjö-Koskisen tekemä työ kulttuurin puolesta ja perinteen vaalimiseksi onkin ollut läheisesti kytköksissä elinkeinoelämään ja luovan alan yritystoiminnan kehittämiseen.

? Itse en ole käynyt Wetterhoffia. Tulin säätiöön tekemään projekteja joista viimeisin liittyi käsityöläisten myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen. Toiminnanjohtajaksi siirryin edeltäjäni yllättäen menehdyttyä, muistelee Yrjö-Koskinen.

? Kun tulin säätiön toiminnanjohtajaksi, minulla oli heti visio siitä, että talo pitää saada avatuksi yleisölle. Myymälään tultiin kyllä asioimaan, mutta oppilaitokseen ei silloin niin vain kävelty, hän jatkaa.

Wetterhoffin talon remonttivelka oli tuolloin suuri ja edessä oli erittäin isojen ja kalliiden remonttien toteutus.

? Puhutaan megaluokan remonteista, jotka säätiö rahoitti kiinteistöjen myynnillä. Remontin ensimmäinen osa valmistui vuonna 2011 ja toinen vuonna 2014.

Wetterhoffin talolle ollaan myös hakemassa Suomi 100 vuotta -statusta, kertoo Hannele Yrjö-Koskinen.

Wetterhoffin talolle ollaan myös hakemassa Suomi 100 vuotta -statusta, kertoo Hannele Yrjö-Koskinen.

Toisen osan valmistumisen yhteydessä talo erotettiin Arjanlinnasta, eli talo on nyt juuri sellainen yksikkö jollaisena Fredrika Wetterhoff sen vuonna 1893 osti. Tilat ovat pohjaratkaisuiltaan samankaltaiset kuin aikana, jolloin talossa toimi oppilaitos. Opetustoiminta Wetterhoffin talossa lakkasi viime vuosikymmenen lopulla.

Säätiön toiminta siis keskittyy säätiön itsensä sataprosenttisesti omistaman talon ympärille. Entisissä opetustiloissa työskentelee nyt enimmäkseen luovan alan yrityksiä.

? Fredrika velvoitti testamentissaan säätiön jatkamaan omaa elämäntyötään. Meidän alan työpaikkoja ei juuri nykyään ole, kun ne ovat valuneet ulkomaille ja vastavalmistuneille ainoa tapa työllistyä ja vaalia osaamistaan on yrittäjyys. Säätiön tehtävä on antaa alusta, jossa on hyvä toimia, luonnehtii Yrjö-Koskinen.

Talossa toimii sekä yrityksiä, joille fyysiset toimitilat ovat välttämättömyys että yrityksiä, jotka periaatteessa voisivat toimia myös ilman seiniä. Yhteisöllisyys kuitenkin antaa jotain, joka on enemmän kuin osiensa summa.

? Ei säätiökään itse asiassa tarvitsisi seiniä, mutta silloin kaikki verkostot ja niiden kautta syntyvät ideat jäisivät puuttumaan. Teknologia on hyvä asia, mutta ihminen tarvitsee yhä toista ihmistä ideointiin.

Omien säätiötyövuosiensa hektisimmäksi ajaksi Yrjö-Koskinen kuvailee jaksoa, jolloin talon tulevaisuutta linjattiin.

? Saimme olla mukana silloisen Kehittämiskeskus Oy Hämeen Luova tila -hankkeessa. Se on paras hanke, missä säätiö on ollut mukana. Olemme suuressa kiitollisuudessa siitä, että saimme olla mukana.

Hannele Yrjö-Koskinen kuvailee hankkeen aikana tehtyä kattavaa tilaselvitystä lähtölaukaukseksi kehittämiselle, jonka tuloksena on nykyisenkaltainen Wetterhoffin talo. Valmis paikka talo ei vielä ole, sillä parhaillaan käynnissä on säätiön strategian päivittäminen 15?20 vuoden päähän. Äkkikäännöksiä odottavat kuitenkin joutuvat pettymään.

? Säätiön kvartaali on pari vuotta. Toiminnan pitää olla pitkäjänteistä eikä saa heti hätkähtää, jos jokin ei näytä toimivan odotetusti. Ilmassa myös on paljon elementtejä, joihin kukaan ei voi vaikuttaa, kuten taloustilanne ja nuorten ihmisten kulutuskäyttäytyminen 20 vuoden päästä.

Valmisteilla ainakin on hakemus Suomi 100 vuotta -statuksen saamiseksi Wetterhoffin talolle ensi vuodeksi. Tietyt, nykyään trendinomaiset arvot puolestaan ovat ohjanneet toimintaa aina.

? Arvot, kuten kestävä kehitys ja kierrättäminen ovat tärkeitä. Puhumme niistä ehkä liiankin vähän, kun ne ovat meille niin itsestään selviä. Siihen kuuluu osana se periaate, että tehdään kerralla laadukasta, päättelee Yrjö-Koskinen.

Juha Reinikainen

Elämäntyömerkit neljälle

Hämeen kauppakamari huomioi Keskuskauppakamarin kultaisella elämäntyömerkillä neljä Hämeenlinnan seudulla toimivaa yrityselämän vaikuttajaa tunnustuksena ansiokkaasta työstä maamme elinkeinoelämän hyväksi:

  • Yrittäjä Jorma Anttila, Tili- ja Yritysasiantoimisto Jorma Anttila Oy
  • Hallituksen puheenjohtaja Voitto Järvelä, VJ-Konsultointi Oy
  • Toimitusjohtaja Risto Pekola, Pekolan Liikenne Oy
  • Toiminnanjohtaja Hannele Yrjö-Koskinen, Fredrika Wetterhoff -säätiö

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.