Perjantai 14.05.2021
Nimipäivät: Tuula
Hämeenlinna
Melkein pilvistä
13°C
Tuuli: 1 m/s I
 

Hämeenlinna-blogissa julkaistaan kaupungin arkeen liittyviä uutisia, otetaan kantaa ajankohtaisiin puheenaiheisiin sekä arvioidaan kaupunkilaisille tarjolla olevia palveluita. Hämeenlinna-blogia kirjoittaa Reska.fi -verkkolehden toimitus.

Oppilaitoksista valoa yrityksiin

Tänään julkistetun pk-yritysbarometrin mukaan yhteistyömahdollisuudet yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa kuuluvat kantahämäläisten yritysten suurimpiin tyytymättömyydenaiheisiin. Tyytymättömyydenaiheiden kärkipäässä on myös elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan.

Hämeessä on vahva ammattikorkeakoulu jonka yritysyhteistyöstä mainittakoon esimerkkinä vaikka InnoSteel-osaamiskeskittymä, mutta terminologiasta tässä tuskin kannattaa väitellä. Mitä koulutukseen ja sen tuomiin yritysyhteistyön mahdollisuuksiin tulee, Hämeenlinna ei ole Tampere tai Helsinki.

Sen verran olen oppinut hämäläisiä pk-yrityksiä tuntemaan, että yrityskehitys otetaan yleensä tosissaan, mutta langat halutaan pitää omissa käsissä. Yrittäjien etujärjestöjen tilaisuuksissa kerrataan yleensä maakunnan ominaispiirteet. Näihin kuuluu muuta maata pienemmät suhdanneheilahtelut, jotka taas johtuvat vähäisestä vientiriippuvuudesta.

Käsitteet “elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan” ja “yhteistyömahdollisuudet yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa” liippaavat mielestäni aika läheltä toisiaan. Molemmissa ainakin on kyse asioista, joihin vaikuttamisen monet pk-yrittäjät kokevat miltei mahdottomaksi.

Tyytymättömyydessä ei ole kyse vain maakunnassa jo toimivien yritysten toiminnan laadusta ja volyymista. Kyse on erityisesti siitä, että jos keskeisimmät yritysten toimintaedellytykset vilkuttavat punaisella, on kasvuhakuisten ja jatkuvasti päivittyvää osaamista tarvitsevien yritysten houkutteleminen Hämeeseen erittäin vaikeaa.

Pk-yrityksissäkin ymmärretään varsin hyvin, että yliopistot ja korkeakoulut voisivat tuoda ideoinnin ja osaamisen valoa omien seinien sisäpuolelle. Monen pk-yrityksen tie kuitenkin on yrittäjän oma ja henkilökunnan lähes jatkuva täydennyskouluttautuminen tai kurssittaminen.

Yliopistokaupunkiin sijoittuva yritys tietää yliopistokaupunkiin sijoittumisen tuomat hyödyt ja ei-yliopistokaupunkiin sijoittuva yritys puolestaan ei-yliopistokaupunkiin sijoittumisen haitat. Hiljainen alistuminen haittoihin tai haittojen maksimointi ei silti ole hyväksyttävä tie.

Valtakunnallinen elinkeinopolitiikka pitää nähdä kokonaisuutena, jossa paras kansallinen ja kansainvälinen osaaminen on yritysten käytettävissä muuallakin kuin suurimmissa yliopistokaupungeissa. Myös alueellisen ja paikallisen päätöksentekijäjoukon pitää ottaa tämä asia ajaakseen.

Tähän sisältyy riski siitä, että päättäjiä moititaan “ulkopuolisen viisauden” ostamisesta, mutta päättäjän täytyy vain luoda mahdollisuudet ja jättää yrittäjälle päätös näiden mahdollisuuksien hyödyntämisestä.

Juha Reinikainen

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.