Hämeenlinna-blogissa julkaistaan kaupungin arkeen liittyviä uutisia, otetaan kantaa ajankohtaisiin puheenaiheisiin sekä arvioidaan kaupunkilaisille tarjolla olevia palveluita. Hämeenlinna-blogia kirjoittaa Reska.fi -verkkolehden toimitus.

Eduskuntavaalit ovat suomalaisen kansanvallan juhlaa

Suomen järjestyksessään 39. eduskuntavaalit käydään sunnuntaina huhtikuun 2. päivänä. Aikaa ensimmäisistä, autonomisen Suomen ajan eduskuntavaaleista on kulunut hieman yli 106 vuotta.

Säätyvaltaan perustuneeseen vallankäyttöön verrattuna maaliskuun 15. ja 16. päivänä vuonna 1907 käydyt vaalit olivat järisyttävä muutos kansanvallan suuntaan. Nyt äänioikeus oli yleinen ja yhtäläinen kaikille 24 vuotta täyttäneille suomalaisille ja oikeutta ensimmäisissä vaaleissa käytti yli 70 prosenttia äänioikeutetuista.

Kun Suomelle koitti mahdollisuus itsenäistymiseen, eduskunta vuonna 1917 julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi Suomessa ja Suomi itsenäiseksi muutamaa viikkoa myöhemmin.

1900-luvun alkupuolen kuohunnan vuosikymmenistä jäi tasavaltainen hallintomuoto, sotien kautta lunastettu itsenäisyys ja eduskunnan asema paitsi lainsäätäjänä, myös keskeisenä poliittisen keskustelun areenana. Tämä keskustelun kulttuuri on jalkautettu hyvin myös koko maahan, jossa poliittiset keskustelutilaisuudet ovat arkipäivää paitsi vaalien alla, myös niiden välissä.

Suomen asemaa suurvallan naapurina eivät vuosikymmenet tai vuosisadat ole muuttaneet. Työnsä jättäneen eduskunnan viimeiseksi suureksi päätökseksi jäi NATO-jäsenyyden hyväksyminen maaliskuun alussa 2023. Vaikka jäsenyys tarvitsee vielä viimeiset ratifioinnit, suuntaus kohti Pohjois-Atlantin puolustusliittoa näkyy jo käytännön sotilasyhteistyössä.

Uuden eduskunnan kokoonpanon selvittyä edessä ovat hallitusneuvottelut. Vallanjakoa parlamentarismin hengessä edustaa, että eduskunta valitsee pääministerin ja presidentti nimittää hänet kuten muutkin ministerit. Hallitusohjelman 2023?2027 laadintaan Suomi tarvitseekin nopeasti toimintakykyisen hallituksen, joka luultavasti on ensimmäinen Suomen NATO-ajan hallitus ja taatusti ensimmäinen SOTE-uudistuksen jälkeinen hallitus.

2020-luvun suuriksi haasteiksi turvallisuuden ohella on luettava kulutuksen sopeuttaminen luonnonvaroihin eli ekologiset haasteet ja väestön ikääntymisen tuomat sosiaaliset haasteet. SITRAn megatrendejä käsittelevässä julkaisussa Megatrendit 2023 yhdeksi uhaksi nostetaan yleisesti kamppailu demokratiasta. Niin liittoutuneena kuin liitoutumattomanakin Suomen on syytä jatkossakin korostaa omien päätöksentekoinstituutioidensa asemaa. Itsenäisyyden arvostaminen yksilötasolla puolestaan lähtee muun muassa halusta vaikuttaa, eli osallistua ainakin äänestämällä.

Juha Reinikainen
Päätoimittaja, historian harrastaja