Teerijoki luennoi kaupungin sähköistymisen vaiheista

Dosentti, FT Ilkka Teerijoki kertoo maksuttomalla Museokeskiviikkoluennolla marraskuun 17. päivänä, kuinka Hämeenlinnan kotitalouksiin saatiin sähköt. Luento järjestetään Museo Skogsterissa, osoitteessa Raatihuoneenkatu 8, Hämeenlinna, kello 17 alkaen.

Sähkövalo kuului niihin 1800-luvun suuriin keksintöihin, jotka levisivät hyvin nopeasti ympäri länsimaista kulttuuripiiriä. Hämeenlinnaan sähköjä ehdotettiin ensimmäisten joukossa Suomessa vuonna 1887. Käyttöön sähkö saatiin kuitenkin vasta vuonna 1899, sillä alkuun hanketta pidettiin liian kalliina. Innostus olikin sitten suuri, ja kun katuvalot 6.10.1899 ensi kertaa sytytettiin, ihmeteltiin, että valaistus oli niin kirkas, että nuppineulankin olisi löytänyt maasta.

Sähkövirta kehitettiin Raatihuoneen takapihalla olevassa laitoksessa. Sen kapasiteetti oli kuitenkin hyvin rajallinen, varsinkin kun hyväksi koetun keksinnön käyttöä haluttiin koko ajan laajentaa. Pitkään aikaan sähkövaloa ei riittänyt käytännössä kuin katuvalaistukseen, sekin varsin rajallisella alueella, sekä Raatihuoneen ja kirkon sisävalaisuun.

Pitkään katuvalaistus olikin tärkein sähkön käyttötarkoitus. Sitä laajennettiin silloisen kaupungin eri kolkkiin, myös Myllymäelle 1910-luvun alussa. Virtaa ei tahtonut kuitenkaan aina riittää, ja sähköt myös katkeilivat usein.

Myös erilaisia koneita alettiin vähitellen käyttää sähkövirran avulla, ensin erilaisia voimakoneita, sitten myös kodinkoneita, kuten keittolevyjä ja lämminvesivaraajia. Kodinkoneiden esiinmarssi helpotti naisten töitä ratkaisevasti, ja oli osaltaan vaikuttamassa, yhdessä päivähoitojärjestelmän kehityksen kanssa siihen, että naiset siirtyivät yhä enemmän työelämään kodin seinien ulkopuolelle.