Myllymäen koulun asemakaavan muutos hyväksyttiin

Myllymäen puukoulu valmistui vuonna 1913. Kuva: Reska.fi arkisto / Juha Reinikainen.

Myllymäen koulun asemakaavan muutos on hyväksytty Hämeenlinnan kaupunginvaltuustossa. Vanhan työläiskaupunginosan iäkkäimmät koulurakennukset säilytetään ja kivikoululle on kaavoitettu laajennus.

Asiantuntijalausuntojen mukaan tontin rakennukset pihapiireineen muodostavat kaupunkikuvallisesti, rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän ja erityisen hyvin säilyneen koulurakennusten kokonaisuuden, jota täydentää ulkorakennuksineen 1800-luvulta säilynyt, tunnusomainen puukaupungin pihapiiri.

Suojeltava, jo vuonna 1875 veistokouluksi rakennettu Tapolan talo on ollut välillä asuinkäytössä, mutta otettu uudelleen opetuskäyttöön. Tapolan talon tontti on kaavamuutoksessa erotettu omaksi kiinteistökseen, suunniteltu myytäväksi kunnostusta varten ja merkitty erillispientalojen korttelialueeksi. Tapolan talon ja koulun tontin väliin on kaavoitettu rakennettavaksi aita.

Myllymäen puukoulun eli tuolloisen kansakoulun suunnittelusta järjestettiin vuonna 1907 arkkitehtikilpailu, jonka voitti Valter Jung. Koulun rakennutti kuitenkin kilpailuun osallistunut rakennusmestari V.F. Alanen, joka tarjoutui rakentamaan omistamalleen tontille Myllymäen kouluksi sopivan rakennuksen omien piirustustensa mukaan. Koulu valmistui vuonna 1913. Koulussa on kolme luokkahuonetta ja opettajanhuone.

Puukoulu on kaavassa merkitty suojeltavaksi. Rakennusta tai sen osia ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka vähentävät rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden lähtökohtana tulee olla alkuperäisten tai niihin verrattavien rakennusosien ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttäminen tai palauttaminen.

Mikäli puukoulun alkuperäisiä rakennusosia joudutaan uusimaan, tulee lähtökohdaksi ottaa alkuperäinen ratkaisu. Sisätiloissa tulee säilyttää pääasiallinen tilajako, erityisesti porrasaula ja käytävätilat.

Laajennusosa, Myllymäen kivikoulu, on kaupunginarkkitehti Olavi Sahlbergin suunnittelema ja valmistui vuonna 1950. Rakennus on myös suojeltava, mutta siihen voidaan tehdä laajennuksella lisätilaa. Muutostöiden lähtökohtana kuitenkin tulee olla alkuperäisten tai niihin verrattavien rakennusosien ja niiden yksityiskohtien, materiaalien ja värien säilyttäminen tai palauttaminen. Mikäli alkuperäisiä rakennusosia joudutaan uusimaan, tulee lähtökohdaksi ottaa alkuperäinen ratkaisu.

Kivikoulun sisätiloissa tulee säilyttää tilajäsentely, aulan tilallinen kokonaisuus kirjastoparvineen ja portaikkoineen, mosaiikkibetonilattiat sekä voimistelusali kehärakenteineen ja näyttämöineen.

Myllymäen koulun toiminta siirrettiin koulurakennusten huonoon kuntoon vedoten kevätlukukaudeksi 2021 tuolloin tyhjänä olleelle Ahveniston koululle. Koulu edelleen toimii näissä väliaikaistiloissa. Valtuusto oli kuitenkin vuoden 2020 kouluverkkopäätöksellään käytännössä päättänyt, että koulua ei lakkauteta, vaikka 2010-luvun lopun kaavoissa alue oli jo saanut yleismerkinnän asuin- ja liikerakennusten alueena.

Nyt hyväksytty kaavamuutos tuli vireille kaavoituskatsauksella vuonna 2021.