Torstai 03.12.2020
Nimipäivät: Meri, Vellamo
Hämeenlinna
Melkein pilvistä
-1°C
Tuuli: 4 m/s E
 

Säästämisbarometri 2020 selvitti: Talouden epävarmuus lisää säästämisintoa

Säästöpankin tuoreen Säästämisbarometri-tutkimuksen mukaan onnellisuus ja säästäminen kulkevat käsi kädessä. Onnelliset saavat säästöön enemmän kuin vähemmän onnelliset: lähes kaksinkertainen määrä erittäin onnellisista (19 %) saa säästöön yli 400 euroa kuussa koko väestöön (11 %) verrattuna.

– Säästäminen ja onnellisuus selvästi linkittyvät toisiinsa. Onnellisuus toki syntyy monista muistakin tekijöistä kuin rahasta, mutta talousasioilla on oma tärkeä roolinsa. Säästäminen lisää turvallisuudentunnetta, mikä on tärkeää etenkin näinä aikoina. Ne, jotka eivät säästä lainkaan, ovat Säästämisbarometrimme mukaan kaikkein onnettomimpia, Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen toteaa.

Suomalaisista 15 % ei säästä lainkaan. Näistä ihmisistä 33 % kertoo olevansa onnettomia tai vain ajoittain onnellisia (19 %). Myös ihmisen itse kokemat vaikutusmahdollisuudet omaan taloudelliseen asemaansa vaikuttavat onnellisuuteen: mitä suuremmaksi omat vaikutusmahdollisuudet koetaan, sitä onnellisempi on.

Suomalaisista 16 % kertoo, että heidän taloudellisen asemansa on täysin heistä itsestään riippuvainen, ja heistä 35% ilmoittaa olevansa erittäin onnellisia. Kaikkein onnettomimmista 39 % ei koe pystyvänsä lainkaan vaikuttamaan omaan taloudelliseen asemaansa.

– Tänä vuonna moni on voinut kokea voimattomuuden tunnetta omaan taloudelliseen tilanteeseensa. Lomautetuksi tuleminen tai työttömyys ovat asioita, joihin ei monesti pysty itse vaikuttamaan. On ymmärrettävää, että tällöin omat vaikutusmahdollisuudet koetaan pieninä ja myös onnellisuuden tunne on pienempi, Henna Mikkonen kommentoi ja jatkaa:

– Mutta pitkässä juoksussa oman talouden aktiivinen suunnittelu auttaa löytämään niitä paikkoja, joissa omaa taloudellista tilannettaan voi parantaa. Kasvattamalla ymmärrystä omista raha-asioistaan voi parhaimmillaan lisätä onnellisuuttaan.

– Meille säästämisbarometrin vastaukset antavat vahvaa tukea jatkaa Säästöpankin perustehtävän äärellä – meidän tehtävämme on auttaa asiakkaitamme säästämään ja suunnittelemaan talouttaan?, elokuussa Lammin Säästöpankin liiketoimintajohtajana aloittanut Martti Hakala kertoo.

– Säästäjät eivät juuri koskaan kadu säästämisen aloittamista. Barometrin mukaan vain 2% vastaajista kokee säästämisen turhaksi, Hakala lisää. Moni vastaaja on huolissaan oman eläkkeensä riittävyydestä (42 % vastaajista).

– Suunnittelemalla ja säästämällä pitkäjänteisesti, voi vaikuttaa huomattavasti omaan taloudelliseen tilanteeseensa. Suunnitelmallisen säästämisen ja korkoa korolle ? efektin ymmärtämisen pitäisi olla jokaisen koulun ja oppilaitoksen agendalla, Hakala jatkaa.

Onnelliset suunnittelevat talouttaan pidemmälle. Yli vuoden päähän talouttaan suunnittelevista jopa 73 % on erittäin tai melko onnellisia. Koronakriisi on saanut etenkin nuoret (34 %) ja yrittäjät (34 %) suunnittelemaan taloutta koko väestöä (27 %) enemmän.

Samalla kuitenkin oman talouden pitkäjänteinen suunnittelu ei ole suomalaisten mieleen, sillä vain vähän yli kolmasosa (35%) suunnittelee talouttaan yli vuoden päähän. 51 % suunnittelee talouttaan alle vuoden päähän, 7 % ei lainkaan.

– Talouden pitkäjänteinen suunnittelu on voinut olla tänä vuonna haastavaa. On kuitenkin kiinnostavaa ja ilahduttavaa, että säästäminen on lisääntynyt ja summat kasvaneet koronan aikana, Säästöpankkiryhmän liiketoimintajohtaja Karri Alameri kertoo.

Säästämisinnosta kertoo se, että 59 prosentilla suomalaisista rahaa on jäänyt myös säästöön, kun vuosi sitten näin kertoi 56 %. Samalla 36 % suomalaisista kertoo kuluttavansa nyt kaiken minkä saa, kun viime vuonna näin ilmoitti 35 %.

Yleisin säästöön jäävä summa on 101 – 200 euroa kuussa (16 % suomalaisista). Viime vuoteen verrattuna säästöön laitetaan nyt isompia summia: kun viime vuonna 9 % säästi 201 – 400 euroa kuukaudessa, nyt näin tekee jo 11 % suomalaisista.

– Niillä, joilla työsuhteet ovat pysyneet ennallaan, on voinut jäädä enemmän säästöön, kun matkustaminen tai ravintoloissa käynti on ollut vähäisempää, Alameri kuvailee.

Säästämisinnosta huolimatta epävarmuus omasta taloudesta on kasvanut huimasti viime vuodesta. Kun viime vuonna vain 3 % ilmoitti epävarmuuden omasta taloudesta olevan este säästämiselle, tänä vuonna näin kertoo 20 % suomalaisista.

– Korona on siis lisännyt ihmisten taloudellista epävarmuutta, mutta samalla lisännyt heidän säästämisintoaan. Nyt säästetään pahan päivän varalle, kun taas eläkepäiviä ja lomamatkoja varten säästäminen on laskussa. Tämä kehitys on varsin luonnollinen jatke tälle vuodelle, pääekonomisti Henna Mikkonen summaa.

Vuonna 2019 pahan päivän varalle säästi 61 % suomalaisista, nyt 64 %. Eläkepäiviä ja lomamatkoja varten säästäminen laski viime vuodesta kahdella prosenttiyksiköllä.

Vuosittainen Säästöpankin Säästämisbarometri toteutettiin 18-69 vuotiaille suomalaisille internet kyselynä syyskuussa 2020. Valtakunnalliseen kyselyyn vastasi 1622 suomalaista.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.