Tiistai 28.06.2022
Nimipäivät: Leo
Hämeenlinna
Selkeää
28°C
Tuuli: 5 m/s EI
 

Juhliva Luolajan Kajastus palkitsi tekijöitä ja jäädytti pelinumeroita

Pelipaitojensa nostoa Loimua Areenan seinälle seurasivat entiset menestyspelaajat Timo Niemi (vas.) ja Jouko Siira. Toivo Laaksoa edusti hänen lapsenlapsensa Enni Laakso. Kuvat: Juha Reinikainen.

Satavuotista toimintaansa kutsuvierastilaisuudella juhlinut Luolajan Kajastus palkitsi lukuisia seura-aktiivejaan ja jäädytti kolme pelinumeroa Loimua Areenassa tänään.

Juhlapuheenvuoroissa korostui, kuinka tunnettu ja suomalaisen lentopallon kehitykseen vahvasti vaikuttanut seura Kajastus oli erityisesti viime vuosituhannen menestysvuosikymmeninään.

– Kajastuksella oli erittäin merkittävä rooli Lentopalloliiton perustamisessa ja 12 aikuisten sarjan mitalillaan seura on yhä Suomen menestyneimpiä. Se, että lentopallolla on Hämeenlinnassa edelleen vahva rooli, on pitkälti Kajastuksen ansiota, sanoi Lentopalloliiton hallituksen jäsen Jouni Oksanen.

Seuran puheenjohtaja Satu Heinonen kiteytti avauspuheessaan, mihin sekä harrastustoiminta että menestys pohjautuu.

– Seura elää ja hengittää ihmisistä jotka tekevät pyyteetöntä työtä lentopallon eteen rakkaudesta lajiin.

Puheenjohtaja Satu Heinonen puhui runsaslukuiselle yleisölle Luolajan Kajastuksen satavuotistilaisuudessa.

Heinonen kertasi, että seuran tiellä on ollut myös tuskaisia vuosia, jotka kuitenkin ovat johtaneet menestyksiin.

– Monelle vanhemmalle syy harrastuksen pariin tulolle on oma lapsi. Minulle lentopallo on oma harrastus jota olen elänyt yhdeksänvuotiaasta juniorista seuratoimijaksi. Se antaa ymmärrystä siitä, kuinka suuri asia seuratoiminnan pyörittäminen on, hän sanoi.

Vaikeiden korona-aikojen yli Kajastusta kantoi hänen mukaansa seurasta huokuva yhteishenki ja yhteisöllisyys.

– Viime kesänä pystyimme lähettämään maailman suurimpaan juniorilentopallotapahtumaan Power Cupiin neljä joukkuetta ja kuinka ylpeitä saimmekaan olla, kun D-juniorit voittivat siellä oman sarjansa.

Tulevaisuuden tavoitteekseen seura on asettanut joukkueen kokoamisen jokaiseen juniori-ikäluokkaan.

Kaksinkertainen SM-kultamitalisti Teuvo Mölsä sai Työväen Urheiluliiton mestarimerkin. Luovuttamassa Satu Heinonen, TUL:n Hämeen piirin puheenjohtaja Jarmo Levänen ja Hämeenlinnan edellinen kaupunginjohtaja Timo Kenakkala.

Kiitokset Heinonen esitti lajiliitoille, tukijoille ja yhteistyökumppaneille sekä valmentajille jotka huolehtivat osaamisestaan ja tarjoavat pelaajille joka vuosi ajantasaista valmennusta. Kiitokset lähtivät myös muille toimihenkilöille ja vanhemmille sekä vanhoille tekijöille.

– Suurin kiitos kuuluu kuitenkin junioreille – ilman teitä ei olisi meitä muita. Muistetaan jatkossakin, että kaveria ei jätetä, olemme kaikki tärkeitä.

Sekä pelaajana että valmentajana ansioituneelle Marjatta Toivoselle luovutettiin TUL:n kultainen ansiomerkki.

Juhlapuheen pitäjäksi oli kutsuttu Hämeenlinnan äskettäin eläköitynyt kaupunginjohtaja ja entinen huippulentopalloilija Timo Kenakkala. Hän totesi, että Kajastus on ollut lentopallon edelläkävijöitä. Seuralla oli iso merkitys myös oululaislähtöisen Kenakkalan omalle lentopallouralle.

– Jo oma kasvattajaseurani Oulussa haki valmennukseen oppia Kajastukselta. Aloimme oppia monipuolisen harjoittelun merkityksen. Ensimmäinen oma pidempi vieraspelimatkakin suuntautui Hämeenkaareen. Katsoin, että onpa etelässä isoja saleja, kun oma pelipaikkamme oli varuskunnan harjoitushalli.

Kenakkala nosti esille seuran 1970-luvun kultaiset vuodet ja mainitsi Ahti Mölsän kajastuslaisen lentopallon isänä sekä Olavi Ruususen sympaattisena taustavaikuttajana ja työmyyränä. Omalta peliuraltaan Kenakkala muistaa Mattilan veljekset, joista oli Kai Mattilan kanssa voittamassa SM-kultaa vuonna 1988.

– Myös maajoukkueen runko koostui menestysvuosina kajastuslaisista.

Timo Kenakkala muisteli Kajastuksen kultaisia vuosia ja kertoi oman uransa yhtymäkohdista seuraan.

Nykyään selvä suuntaus on keskittyminen nuorten lentopalloon. Haastajina ovat uudet lajit ja myös nettipelaaminen.

– Älkää uupuko ja tukekaa toiminnassa mukana olevia, opasti Kenakkala lopuksi.

Hämeenlinnan kaupungin tervehdyksen toi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Johannes Koskinen. Hän totesi, että sekä seuran historiassa että nimessä näkyy vahva yhteys työväenliikkeeseen. Myös työväentalolla oli tärkeä merkitys järjestötoiminnassa kuten monilla muillakin TUL:n seuroilla.

– Työväenseurojen nimen liite heijasteli usein valoisuutta ja toivoa parempaan, kuten Pyrkivä tai Kajastus.

Koskinen oli sitä mieltä, että Luolajan Kajastus oli takavuosikymmeninä yksi suurimpia Hämeenlinnan tunnetuksi tekijöitä.

– Omilta opiskeluvuosiltani Helsingistä muistan, kuinka sain selitellä monille, mikä se Luolaja ja Kajastus on.

Johannes Koskisen mielestä on tärkeää saada ihmiset hyvien harrastusten pariin.

Koskinen muistutti, että seuratoiminnan kenties tärkein tehtävä on saada ihmiset hyvien harrastusten pariin. Hän myös uskoi, että uusien sote-alueiden myötä seurojen rooli julkisen sektorin yhteistyökumppaneina entisestään kasvaa. Siksi hän tervehti ilolla pääministerin eilisiltaista ilmoitusta, jonka mukaan vapaalta urheilutoiminnalta vähenevät veikkausvoittovarat korvataan vielä vuoteen 2023 asti täysimääräisesti.

– Pyrkimys on, että aleneman kompensointi pystyttäisiin ratkaisemaan myös vuodesta 2023 eteenpäin.

Satavuotisjuhlan kunnianosoitukset alkoivat Jouko Siiran (2), Toivo Laakson (3) ja Timo Niemen (14) pelinumeroiden jäädytyksellä ja paitojen nostolla Loimua Areenan seinälle.

TUL:n kultainen ansiomerkki luovutettiin Marjatta Toivoselle ja TUL:n mestarimerkki Heikki Heinolle, Teuvo Mölsälle ja Jouko Siiralle.

Heikki Heino sai TUL:n mestarimerkin.

TUL:n kultaisen seuratyön ansiomerkin saivat Heikki Jatuli, Ritva Ruusunen ja Reijo Saarinen. Lentopalloliiton hopeisen ansiomerkin sai Erkki Mattila ja hopeisen ansiolevykkeen Juhani Suolahti.

Pronssisen ansiolevykkeen saivat Mikko Hokkanen, Jarno Kilpinen ja Timo Tuominen.

Juha Reinikainen

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.