Säästämistutkimus: Synkät uutiset eivät välttämättä näy arjessa

Säästöpankkiryhmän tekemän Näin Suomi säästää -tutkimuksen mukaan kuluttajien uskossa oman talouden näkymiin on kuluneen vuoden aikana tapahtunut selvä muutos parempaan. Erityisesti etelä- ja itäsuomalaiset uskoivat oman taloutensa parantuvan.

Koko maan osalta lähes kolmannes tutkimukseen osallistuneista uskoo oman talouden paranevan vuoden sisällä. Viime vuonna näin uskoi vain joka neljäs.

? Tämä on linjassa muiden viimeaikaisten tutkimusten, esimerkiksi Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin kanssa. Vaikka talousuutiset ovat synkkiä, kuluttajien omassa arjessa ne eivät välttämättä näy, sanoo toimitusjohtaja Markku Moilanen Lammin Säästöpankista.

Säästöpankkiryhmä teki Näin Suomi säästää -tutkimuksen nyt kuudetta kertaa. Tutkimus toteutettiin syys?lokakuussa ja siihen osallistui yli 3.000 yli 14-vuotiasta suomalaista.

Ylivoimainen enemmistö (84 %) vastaajista sanoo, että heillä jää edes jonkin verran rahaa säästöön. Säästäjien osuus on lisääntynyt selvästi viime vuoteen verrattuna. Silloin säästäjiä oli vain 70 %. Myös into säästää nykyistä enemmän on lisääntynyt  viimevuotiseen verrattuna. Nyt yli kolmannes vastaajista (35,5 %) aikoo lisätä säästämistään vuoden sisällä. Nousua viimevuotiseen on 6,5 prosenttiyksikköä.

? Eniten säästämistään aikovat lisätä he, joiden arvio oman taloutensa kehityksestä on positiivisin. Sen sijaan he, joiden talous on synkempi, eivät suunnittele säästämistä, vaikka ehkä kannattaisi, pohtii toimitusjohtaja Moilanen.

Suomalaiset ovat säästäjinä varovaisia ja turvallisuushakuisia. Yleisiä motiiveja säästämiselle on tarve turvautua ?pahan päivän? varalle (42,2 %) ja eläkeikää varten (13,7 %). Muita syitä säästämiselle ovat muun muassa halu vaurastua ja toteuttaa omia haaveita.

Suosituimmat säästämistavat ovat säästötili ja rahastosijoitukset. Vapaaehtoinen eläkevakuutus löytyy 17 % ja pörssiosakkeita 15 % vastaajista.

? Säästämiskohteen turvallisuus on suomalaisille jopa tuottoa tärkeämpi tekijä. Tuottoa haetaan ja vaurastumiseen pyritään muita enemmän pääkaupunkiseudulla.

Kaikkiin ikäryhmiin kuuluvat säästävät ensisijaisesti itselleen, mutta erityisesti nuorimmat. Iän karttuessa säästöön laitetaan rahaa myös lapsille. Tutkimuksen mukaan eniten lapsille säästävät 35?49-vuotiaat (50 %), mutta myös 50?59-vuotiaista ja yli 70-vuotiaista reilu kolmannes (37 ja 36 %) laittaa rahaa syrjään lapsilleen. Yli sukupolven lapsenlapsille säästää lähes kolmannes yli 70-vuotiaista (30 %).

Nuorimman vastaajaryhmän (15?24 vuotta) yleisin lainamuoto on opintolaina (61 %).  Kun ikää tulee lisää, asuntolainaa kasvaa ottaneiden määrä 73 prosenttiin 35?49-vuotiailla. Vielä yli seitsemänkymppisistä asuntolainaa on lähes kolmanneksella.

? Tämä kertoo siitä, että pitkien, lähes koko elinajaksi otettujen asuntolainojen suosio on Suomessakin lisääntynyt. Yhteensä suomalaisilla kotitalouksilla on Suomen Pankin mukaan yli 90 miljardia asuntolainaa, sanoo toimitusjohtaja Markku Moilanen Lammin Säästöpankista. (Reska.fi)