Loimi-Hämeessä törmäillään peuroihin

Riski törmätä hirvieläimiin kasvaa syksyllä. LähiTapiola Loimi-Hämeen alue edustaa peuratilastojen kärkeä.

Riistaonnettomuuksien määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina, vaikka vakavimpia vahinkoja aiheuttavien hirvikolareiden määrä on tasaantunut. Yhä useammin törmäys tapahtuu pienen hirvieläimen, kuten peuran kanssa. LähiTapiola Loimi-Hämeen alueella korostuvat peuraonnettomuudet.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen teillä sattui vuonna 2019 kaikkiaan 13 433 riistaonnettomuutta. Kasvua edeltävästä vuodesta oli noin tuhat kappaletta. Hirvionnettomuuksien määrä on pysynyt viime vuodet noin kahdessatuhannessa, mutta valkohäntäpeurakolareita tilastoitiin viime vuonna jo 6 507 ja metsäkauriskolareita 4 792.

Eniten henkilövahinkoja tulee törmäyksissä suurimman hirvieläimen eli hirven kanssa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteen hirvionnettomuuksissa menehtyi viime vuonna kolme ihmistä ja loukkaantui 119 ihmistä. Peuraonnettomuuksissa loukkaantui 38 henkilöä.

Peura- ja kauriskolarit painottuvat Suomen länsi- ja eteläosiin, joissa kanta on tiheimmillään.

– Korvaamamme hirvieläinvahingot ovat yhä useammin peuravahinkoja. Pitkään jatkunut kannan kasvu on näkynyt lisääntyneinä vaaratilanteina liikenteessä. Luonnonvarakeskus arvioi viime metsästyskauden päätteeksi, että valkohäntäpeurakannan kasvu olisi nyt pysähtynyt. Toivottavasti tämä heijastuu myös liikenneturvallisuuteen, eikä eläimiä jää enää niin paljon auton alle, sanoo riskienhallintapäällikkö Liisa Leinamo LähiTapiola Loimi-Hämeestä.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan valkohäntäpeurakanta on noin 2,5-kertaistunut 2000-luvulla. Viime metsästyskauden päätteeksi kannaksi arvioitiin noin 109 000 peuraa. Samaan aikaan hirvikanta on pienentynyt 2000-luvun alun noin 149 000 hirvestä viime talven noin 87 000 hirveen. Metsästyksen lisäksi kantojen kokoa rajoittavat liikennevahingot, suurpedot ja myös sairaudet.

TOP 20 kunnat ja kaupungit

Peuravahingot 2019

Kunta
Valkohäntäpeuraonnettomuudet
1
Raasepori
373
2
Salo
357
3
Urjala
238
4
Loimaa
236
5
Pöytyä
227
6
Sastamala
225
7
Hämeenlinna
209
8
Lohja
161
9
Kirkkonummi
157
10
Loppi
140
11
Huittinen
139
12
Nurmijärvi
132
13
Punkalaidun
105
14
Porvoo
99
15
Somero
99
16
Tammela
97
17
Akaa
96
18
Mynämäki
93
19
Janakkala
89
20
Eura
88

Syksyllä hereillä aamu- ja iltahämärässä

Syksy on hirvieläinonnettomuuksien suhteen vuoden vaarallisinta aikaa. Tilastokeskuksen mukaan eniten riistakolareita sattui viime vuonna loka- ja marraskuussa.

Onnettomuuksien painottumista syksylle selittää moni tekijä. Alkanut metsästyskausi ja samalla eläinten kiima-aika saavat niitä liikkeelle. Monet hirvieläimet myös siirtyvät syksyllä talvilaitumille. Samaan aikaan liikenteessä ajo-olosuhteet heikkenevät syyssäiden ja lisääntyvän pimeyden takia.

– Liikenteessä kannattaa olla tarkkaavaisena etenkin aamu- ja iltahämärissä, sillä hirvieläimet liikkuvat mielellään auringonnousun ja -laskun aikaisina tunteina. Hirvi- ja peuravaaran alueella kannattaa myös aina vähentää vauhtia, sillä eläin voi hypätä tielle yllättäen. Etenkin pimeällä hirvieläimiä voi olla hyvin vaikea havaita tienpientareella. LähiTapiola Loimi-Hämeen onnettomuuksia sattuu etenkin Loimaan molemmin puolin Aura-Pirkkatiellä sekä Hämeenlinnan ja Forssan välillä 10-tiellä sanoo Liisa Leinamo.

Jos huomaa hirven tai muun eläimen tiellä, kannattaa välittömästi vähentää vauhtia. Jos eläintä joutuu väistämään, pyri tekemään se takakautta. Muita autoilijoita voi tarvittaessa varoittaa hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja.

Toimintaohjeet eläinkolariin

1) Varoita muuta liikennettä ja ehkäise lisäonnettomuudet. Varoita muuta liikennettä laittamalla hätävilkut päälle ja asettamalla varoituskolmio 200?300 metrin päähän onnettomuuspaikasta puolelle.

2) Huolehdi loukkaantuneista taitojesi ja kykyjesi mukaan. Tarvittaessa siirrä loukkaantuneet turvaan. Aloita hätäensiaputoimet turvaamalla potilaiden hengitys ja verenkierto.

3) Hälytä apua 112. Riistakolarit, joissa toisena osapuolena on hirvieläin, villisika tai suurpeto tulee aina ilmoittaa poliisille.

4) Merkitse onnettomuuspaikka. Kolaripaikka, jossa loukkaantunut eläin on jatkanut matkaansa, tulee merkitä riistaonnettomuusmerkillä tai esimerkiksi muovipussilla. Merkki pitää pystyä havaitsemaan autolla ajettaessa. Paikan merkitseminen yhdessä hyvän paikkakuvauksen kanssa edesauttaa tehokasta jälkiselvitystyötä ja helpottaa loukkaantuneen eläimen löytämistä.

5) Loukkaantuneen eläimen lopettaminen. Jos riistaeläin on jäänyt loukkaantuneena kolaripaikalle, on sen lopettaminen sallittu. Tekijän täytyy kuitenkin osata lopettaa eläin oikein, jottei eläimen kärsimyksiä lisätä. Jos et itse voi lopettaa eläintä odota, kunnes SRVA-henkilöstö tai poliisi saapuu paikalle.

Hirvieläinonnettomuudet Suomessa

Tilastokeskuksen mukaan tieliikenteen riistaonnettomuuksista sattui viime vuonna 48 prosenttia valkohäntäpeurojen, 36 prosenttia metsäkauriiden ja 15 prosenttia hirvien kanssa. Metsä- ja kuusipeurojen sekä villisikojen osuus riistakolareista on hyvin pieni. Metsäkauris on Suomen pienin hirvieläin, joten törmäyksissä loukkaantui usein vain eläin itse.

Porokolareita sattuu pohjoisessa Suomessa. Liikennevakuutuskeskus (LVK) korvasi viime vuonna porovahinkoja yhteensä 4 167 kappaletta.
Kaikkien vakuutusyhtiöiden tietoon tuli LVK:n mukaan viime vuonna yhteensä 15 207 hirvi-, peura- ja porovahinkoa. Näiden kaskovakuutuksesta korvattujen omaisuusvahinkojen lisäksi etenkin henkilövahinkoja korvataan vuosittain useampia satoja liikennevakuutuksesta.
Lähteet: Tilastokeskus, Liikennevakuutuskeskus, Onnettomuustietoinstituutti