Markus Virtanen ja kantaesitys synnyinkaupungin näyttämöllä

Hämeenlinnan Teatterin päänäyttämöllä saa lauantaina kantaesityksensä Miehiä ja ihmisiä. Kyseessä on hämeenlinnalainen merkkitapaus, sillä näytelmä pohjautuu Hämeenlinnassa valtaosan elämästään asuneen Olli Jalosen romaaniin, sen on ohjannut pitkän uran Hämeenlinnan Teatterissa tehnyt Hannu Matti Tyhtilä ja pääosaa näyttelee syntyperäinen hämeenlinnalainen, Teatterikorkeakoulun näyttelijälinjalta vuonna 2012 valmistunut Markus Virtanen.

Syntyperäinen hämeenlinnalainen Markus Virtanen nähdään näytelmän Miehiä ja ihmisiä pääroolissa, Poikana. Kuvat: Juha Reinikainen.

Ja näytelmän tapahtumat tietysti sijoittuvat Hämeenlinnaan vuonna 1972.

? Tosi hyvät ja odottavat fiilikset. On kiva päästä näyttämään yleisölle, mitä täällä on puuhailtu, vuoden kiinnityksellä Hämeenlinnan Teatterissa näyttelevä Markus Virtanen kertoo.

Virtanen sanoo näyttelevänsä ensi kertaa näytelmässä, jonka miljöönä on Hämeenlinna.

? Kyllä se on hauska lisä ja tuo mukaan omakohtaisuutta ja jo tekstiä lukiessa mieleen tuttuja paikkoja. Koen, että se on tässä tapauksessa nimenomaan etu eikä niin, että yrittäisi olla lavalla liikaa oma itsensä roolihahmon sijaan.

Siitäkään ei ole haittaa, että hän oli nimenomaan ohjaajan toive pääosaan.

? Tätä näytelmää on ollut todella kiva tehdä. Kaiken muun lisäksi olemme vielä veljeni Mikko Virtasen kanssa ekaa kertaa samassa proggiksessa ammattilaisina.

Virtanen esittää 17-vuotiasta nuorta miestä joka hankkii ensimmäiset kokemuksensa työelämästä, naisista ja alkoholista. Kun isä (Ilkka Heiskanen) saa potkut töistä, on nuoren miehen pakko osaltaan ottaa vastuu perheen toimeentulosta.

Isän (Ilkka Heiskanen) vaikeuksien takia Pojan on muun muassa mentävä peltifirmaan töihin.

Kirjailija Olli Jalonen näki tiistaina näytelmän katkelmia vasta toista kertaa.

? Vasta eilen näin näytelmän ensimmäisen kerran ja olin innoissani, oikeastaan hämmästynyt, miten sana muuntuu näyttelijöiden työn myötä.

? Olen iloinen, että kantaesitys on nimenomaan Hämeenlinnassa, tämä on sille oikea paikka. Taustakuvistakin tunnistin tuttuja maisemia, hän sanoo.

Jalonen sanoo, että vuoden 2014 Finlandia-palkintoehdokkaanakin ollutta romaania kirjoittaessaan hän ei ajatellut sen mahdollista taipumista näyttämölle.

? Kyllä teos muuttuu ohjaajan hyppysissä isosti. Se on niin erilaista ja hämmästyttävää kuinka näytelmästä nousee esille asioita, joita ei ole itse hahmottanut.

Ei tarvitse Reijon enää Ronniin palata, lohduttavat tädit Ronnin keskuslaitoksesta karannutta Rekkua, jonka myös Poika näytelmässä kohtaa.

Jalonen kertoo, että on parhaillaankin kirjoittamassa uutta tekstiä tasaiseen tahtiin.

Juha Reinikainen

Ohjaaja: Miehiä ja ihmisiä on kuuma ja kiihkeä kotikaupungin komedia

Miehiä ja ihmisiä on monisäikeinen ja rikas kasvutarina pojasta mieheksi, kuvailee ohjaaja ja dramaturgi Hannu Matti Tyhtilä.

? Näytelmäksi muuntuessaan teksti vaati paljon pähkäilyä ja monia valintoja ja tiivistyksiä, mutta työ oli harvinaisen antoisaa. Lukiolaispojan huolettomat kesäsuunnitelmat vaihtuvat, kun pojan on isän sairastuessa otettava osaltaan vastuu perheen toimeentulosta.

? Tapahtumat sijoittuvat koulun kevätjuhlista syksyyn. Samassa kesänkulun rytmissä etsin tekstistä kiihkeimmät ainekset, joista solmin tiiviin kudelman näytelmän kohtauksiksi, välillä aikakauden  musiikkia kuunnellen, Tyhtilä luonnehtii.

Maiju-Riina Huttunen näyttelee Pojan eli Markus Virtasen ihastusta.

Näytelmässä Pojan on opeteltava raskas peltityö, selviydyttävä äijäporukan huumorin ansoista ja  suhteutettava uusi elämä koulupojan muihin haaveisiin, ensirakkauteen, rokin ja vapauden kutsuun.

? Kertomisen sävy on hilpeän lämmin. Rikas kieli, yllättävät käänteet ja omaleimaiset henkilöt luovat koskettavuutta. Kortteerikaveri Rekun kanssa poika oppii, mitä kaikkea kärsivällisyys, ihmisarvo ja ystävyys voivat olla. Olli (kirjailija Olli Jalonen) luki syksyllä versioni ja totesi, että tämähän kulkee kuin juna. Enkä kysynyt, että VR:n kesä- vaiko talviaikataulun mukaan.

? Rohkein mielin kohti esityksiä, tämä juttu ei ole kylmä eikä haalea vaan kuuma ja kiihkeä kotikaupungin  komedia, päättelee Tyhtilä.

Anneli Heräjärvi