KEHITTÄJÄT: Kaupunki palkitsi live-musiikista, päässälaskusta ja nuorisotyöstä

Hämeenlinnan kaupunki jakaa vuosittain kehittäjäpalkintoja, joiden tarkoituksena on palkita henkilöstöä ryhminä ja yksilöinä hyvin tehdystä työstä, arjen työtä rikastuttavista ja kustannustehokkaista innovaatioista sekä erityisesti yhteisöllisesti toteutetusta hyvästä palvelusta.

Avolava oli palkittavien joukossa. Kuvassa Matti Johannes Koivu Avolavan avajaisissa marraskuussa 2015. Kuva: Seija Shemeikka

Kehittäjäpalkintotyöryhmä painotti tämän vuoden arvioinnissaan kehittämistyön innovatiivisuutta ja työntekijälähtöisyyttä. Kehittämistyössä arvostettiin myös kehittämisidean syntymistä yhden tai useamman henkilön vapaaehtoisesta innostuksesta, joka oli johtanut uuteen toimintatapaan.

Muita valitsemiskriteerejä olivat hankkeen tuloksellisuus ja vaikuttavuus. Painoarvoa arvioinnissa sai myös se, että kehittämistyö oli olennaisesti parantanut asiakkaiden saamaa palvelua, tehostanut toimintoja ja parhaimmillaan lisännyt henkilöstön työhyvinvointia.

Kehittäjäpalkintotyöryhmä päätti yksimielisesti palkita 8 kehittämistekoa, joihin oli osallistunut yhteensä 24 henkilöä. Jokainen kehittämistekoon osallistunut henkilö päätettiin palkita omasta kehittämispanoksestaan 500 euron suuruisella palkinnolla, joka maksetaan palkanmaksun yhteydessä. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 15.

Kehittämisteoista päätettiin yksimielisesti palkita seuraavat kahdeksan työryhmää.

1. Hauhon kotihoito: sairaanhoitajat Petra Teno ja Elina Lumijärvi: asiakkaan kotona asumisen mahdollistaminen. Osastosijoituksen sijaan kotona tehtävän työn vaikuttavuus jo henkilöstöresurssien vapautumisen kautta on ollut merkittävä.
2. Hämeenlinnan yhteiskoulu/5 B ? luokka: luokanopettaja Saku Kuparinen: Pedagoginen kehittäminen ? kehollinen oppiminen. Kehittämisteossa oli hyödynnetty monipuolisesti tilaa ja lasten luontaisia kykyjä. Teorialähtöinen kehittämisteko oli auttanut parantamaan oppilaiden yhteishenkeä, vuorovaikutusta, luovuutta, heittäytymiskykyä, itsetuntoa, itsetuntemusta sekä asioiden ymmärrystä ja muistamista.
3. Kaupunginkirjasto/pääkirjaston musiikkiosasto: kirjastonhoitaja Ilkka Marjanen, kirjastovirkailijat Eliisa Erkamo ja Seija Hynninen: AVOLAVA ? elävää musiikkia kirjastossa. Kehittäjäpalkintotyöryhmä piti pääkirjaston musiikkiosaston ?avolavaa? innovatiivisena uutena ulottuvuutena palvelujen tuottamiseen. Kehittäminen oli lähtenyt liikkeelle työryhmän aidosta tarpeesta kehittää musiikkiosastoa sekä tilallisesti että toiminnallisesti.
4. Linnan lomituspalvelut: lomituspalveluohjaajat Tiina Kivinen, Kirsti Koski, Tuula Merivirta ja Anna-Maria Poutala: Asiakaspalvelun ja tiimityöskentelyn kehittäminen. Kehittämishankkeella oli selvästi pystytty parantamaan palvelujen asiakaslähtöisyyttä keskittämällä sekä puhelut että sähköpostit sekä huolehtimalla siitä, että kaikki työntekijät saavat tarvittavat tiedot asiakaspuheluista ja -sähköposteista. Palvelujen keskittämisellä oli edesautettu sitä, että asiakkaiden asiat otetaan työn alle mahdollisimman nopeasti.
5. ENO Etsivä nuorisotyö: etsivä nuorisotyöntekijä Maija Moisio: Lännen alueen nuorten palveluiden tinkimätön, asiakaslähtöinen kehittäminen. Maija Moisio on omalla aktiivisuudellaan ja työhön sitoutumisellaan parantanut lännen alueen nuorten palvelutilannetta huomattavasti. Moisio toi keväästä 2014 alkaen useissa kokouksissa esiin huolen erityisesti lännen (Nummi-Jukola) alueen nuorista, joiden toimintakyky ei vielä riitä työhön tai koulutukseen siirtymiseen. Tilanteeseen ei tuntunut löytyvän ratkaisua, joten Moisio alkoi valmistella asian korjaamiseksi hanketta ja etsiä yhteistyökumppaneita. Moision pitkällisen valmistelutyön ja sitoutuneen kehittämisasenteen voimin mahdollistui nyt käynnissä oleva ESR-rahoitteinen TOIMI! ? hanke. Hankkeen myötä kaupunki on saanut nuorten tilanteen parantamiseen 350.000 euron lisärahoituksen ja lännen alueen nuoret huiman parannuksen alueensa matalan kynnyksen lähipalveluihin. Samalla on sitoutettu kolmannen sektorin toimijoita pitkäjännitteisesti nuorten palveluiden kenttään.
6. Perhehoitoyksikkö Kanerva: sosiaaliohjaaja Riitta Fageström, vastaava ohjaaja Päivi Tolvanen, sosiaalityöntekijä Salla Heiskanen, johtava sosiaalityöntekijä Eija Luodes, perhehoitajat Kirsi Tuomi ja Harri Tuomi: Perhe perheessä -sijoitusmalli. Kehittämistyön innovatiivisena lähtökohtana oli lastensuojelun huomion kiinnittäminen vanhempiin. Perusajatuksena kehittämisteossa on ollut auttaa lastensuojelun asiakkaana olevaa lasta kokonaisvaltaisesti yhdessä hänen vanhempiensa kanssa.
7. Voutilakeskus, Uppsalankaari, Lyhty: fysioterapeutti Taina Korhonen: Kunto- ja tasapainorata. Kuntoutusta oli lähdetty toteuttamaan uudella otteella asiakaslähtöisesti. Kehittämisteon alkuunpanija Taina Korhonen oli saanut myös tiimin sitoutumaan innovaation toteuttamiseen. Liikuntaharjoitteet olivat tehonneet vahvistamalla ikäihmisen lihasvoimaa ja tasapainoa.
8. Hämeenlinnan yhteiskoulu: matematiikan lehtori Marko Yli-Heikkuri, kemian ja fysiikan lehtori Asko Ulvinen, matemaattisten aineiden lehtori Päivikki Mäki, peruskoulun lehtorit Sari Heikkilä, Jussi Keränen ja Erik Suominen: Päässälaskukilpailut. Kehittäjäpalkintotyöryhmä piti kehittämistekoa uudenlaisena, helppona tapana innostaa lapsia matemaattisten aineiden oppimiseen. Kehittämisteko oli syntynyt matemaattisten aineiden opettajien aidosta kehittämishalusta kehittää oppilaiden päässälaskutaitoa ja loogista päättelykykyä. Kilpailu oli innostanut kanta-hämäläisiä ala- ja yläkoulun oppilaita ja saanut heidät kehittämään matemaattisia taitojaan. (Reska.fi)