Kaupunki vuokrasi Äikäälästä riistapellon ja Jukolasta maisemapellon hoitoa vastaan

Kaupunkikeskustan äänenkannattajankin on pakko myöntää, että kaupunkimme on lopulta vain isohko taajama keskellä järviä, metsiä ja peltoja.

Tätä – arvoisa lukija – heijastelee myös Hämeenlinnan kunnallinen päätöksenteko jonka pariin näin kuntavaalien alla moni taas vailla omanvoitonpyyntiä jalosti pyrkii.

Osa päätöksentekovallasta on kaupungissamme delegoitu viranhaltijoille jotka päättävät asioista viranhaltijapäätöksellä.

Johtavan viranhaltijan tekemän päätöksen on usein valmistellut vielä suppeamman asian erityisen hyvin tunteva virkamies.

Kaupunki on pyrkinyt tuomaan nämä päätökset viipymättä julkisuuteen julkaisemalla päätökset lähes reaaliajassa vapaasti luettavaksi verkkosivuillaan.

Niinpä tiedotusvälineet – kuten jo vuosikymmenen ajan luotettavasti toiminut verkkolehti Reska.fi – voivat toteuttaa omaa perinteistä tehtäväänsä julkisen päätöksenteon eli yhteisten varojen käytön valvojina.

Kaupungin päätökset kun usein ovat yhteiseen käyttöön kulloinkin voimassa olevan yhteiskuntasopimuksen nojalla kerättyjen yksityisten varojen kohdentamista johonkin yhteisesti niin arvokkaaseen kohteeseen, että sen rahoittamiseksi kaupungille on myönnetty verotusoikeus.

Tämä pitkähkö johdanto on tarpeen sen ymmärtämiseksi, miksi tarmokas toimittajakuntamme ei enää marssi ovet paukkuen Jämsänkosken tai Lammin tapaisten paikkakuntien kunnantalojen virastohuoneisiin vaatimaan nähtäväkseen tuoreimpia pöytäkirjoja tai päätöksiä.

Sitä paitsi, kuten arvoisa lukijamme saattaa tietää, kyseisiä kuntia ei enää itsenäisinä toimijoina ole edes olemassa.

Tosiasia kuitenkin on, että tämän artikkelin kirjoittaja on näissä virastoissa vieraillut vaatimassa erilaisia dokumentteja, joten mikäli esimerkiksi Hämeenlinna taantuisi ja lopettaisi päätösten julkaisemisen internetissä, tekisi se pakolliseksi myös fyysiset vierailut kaupungintalolla, vaikka kaupungintalokin on myynnissä jotta virkamiehiä ei löydettäisi.

Tonttipäällikkö, vt. geodeetti Kimmo Sulonen on tänään päättänyt sellaisten kaupungin Jukolassa ja Äikäälässä omistamien peltolohkojen vuokraamisesta, joiden vuokraamista edellinen vuokraaja ei vuokrakauden päättyessä halunnut jatkaa.

Lisäksi haettavana oli Jukolasta peltolohkot, joiden viljelyn kaupunki oli hoitanut kesällä 2020.

Hakuaika oli 17.3.-7.4.2021. Näistä Äikäälän peltolohkolle eikä Jukolan
peltolohkoille tullut hakemuksia, joten ne siirtyivät viikoittaiseen hakuun 8.4.-14.4.2021.

Viikoittaisesta hausta ilmoitettiin kaupungin internetsivuilla sekä sähköpostiste mahdollisille
vuokraajille.

Peltojen ensimmäisessä hakuvaiheessa oli sähköpostitse tiedotettu nykyisiä vuokralaisia ja pelloista kiinnostuksen osoittaneita.

Sulonen pohjustaa päätöstään edelleen toteamalla, että vuokrauksen periaatteet on hyväksytty kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa 20.10.2020 § 176.

Äikäälästä tarjolla oli peltolohko 1090053058, pinta-ala n. 1,25 ha, ei tukioikeuksia, maksimivuokra-aika 5 v., vuokra 255-265 e/v, hinnoitteluluokka 3.

Äikäälän peltolohkolle tuli yksi hakemus riistapelloksi. Pelto vuokrataan hoitoa vastaan, koska pellosta ei tule tuloja ja tukioikeuksia alueelle ei siirretä.

Riistapelloksi hoitoa vastaan vuokraamisesta on saatu myös puoltava lausunto luonnonhoitopalveluilta. Vuokra-aika on kaksi vuotta.

Jukolasta, tuosta Aleksis Kiven kirjallista tuotantoa oivasti kunnioittavasta kaupunginosasta, johon mahtuu niin luonnonpeltoa, betonierämaata, kuin hiekkatekonurmea jalkapalloiluun ja pian myös uuden uutukainen äsmarket, tarjolla olivat peltolohkot 1090109743 osa ja 1090109945, pinta-ala yht. n. 1,21 ha, tukioikeuksia 1,21 ha, vuokrataan hoitoa vastaan, vuokra 0 e.

Ehtona nollavuokralle on kukkiva maisemapelto, josta saa vapaasti kerätä kukkia.

Mikäli kaupunki haluaa pellolle tiettyjä kukkia, maksaa kaupunki siemenet. Hakemuksia tuli yksi ja pellot vuokrataan hakijalle maksimiajaksi eli vuokra-aika on viisi vuotta.

Käytännöistä saattaa kotimaamme historiaa tunteville tulla mieleen torppariaika ja taksvärkkien teko eli ei yhteiskunnan perusrakenne maassamme paljoakaan ole muuttunut. Herra tai frouva käskee ja torppari uurastaa.

Juha Reinikainen