Kanta-Hämeen kuntapäivässä pureuduttiin talouteen ja elinvoimaan

Medialounasta emännöi maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen, seuranaan muun muassa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina (vas.) ja Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala.

Hämeenlinnassa tiistaina vietetyn Kanta-Hämeen kuntapäivän erityisteemana oli talous ja elinvoima.

– Hyvinvointiyhteiskuntamme on viritetty kasvun varaan. Vaikka kasvu keskittyy, meillä on mahdollisuus ottaa kiinni kasvusta, lausui maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen avaussanoissaan.

Ahonen sanoi, että jos maakuntaan halutaan nykyistä vahvempaa kasvua, pitää myös tahdon olla vahvempi kuin ennen. Yritysten kansainvälistymisen eteen on Ahosen mukaan Hämeessä tehty jo pari vuotta töitä Global-hankkeen alla.

– Kansainvälistymisen eli viennin edistämisen lisäksi täytyy miettiä myös keinoja auttaa yrityksiä jotka ehkä eivät aiokaan kansainvälistyä, mutta jotka silti toimivat globaalissa maailmassa.

Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala muistutti, että Kanta-Häme pärjää hyvin vetovoimatutkimuksissa. Tulevaisuuden kauhuskenaario kuntien elinvoiman kannalta hänen mielestään olisi, jos korkeakoulut näivetetään, sote-uudistuksessa epäonnistutaan ja säästöjen takia menetetään mahdollisuudet investoida tulevaisuuteen.

Kuntien ja maakuntien toimintaympäristö on murroksessa sote- ja maakuntauudistuksen alla. Hämeen edellinen maakuntajohtaja, nykyinen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina pitää Kanta-Hämettä todella vahvana maakuntana, kunhan vanhaa muskettisoturien periaatetta, yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta, ei hylätä. Uudistusten alla suurin huomio tuntuu keskittyneen sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiin, erityisesti valinnanvapauteen ja järjestämisvastuun siirtymiseen maakunnille. Elinvoiman vaalimisen taas on suunniteltu jäävän pääosin kuntien vastuulle.

– Kasvun vaaliminen jää enemmän kunnille jo rahoituksenkin takia, sanoo Timo Reina.

Hänen mukaansa viisas maakuntajohtaja pyrkii tulevaisuudessa kanavoimaan myös maakunnan resursseja kaupunkien ja kuntien isoimpien työllisyys- ja elinkeinohankkeiden taakse.

Anna-Mari Ahonen kuvaili hallinnonuudistusta niin, että maakunnat eivät nouse kuntien yläpuolelle vaan rinnalle.

– Meillä ei esimerkiksi ole mitään intressiä viedä uuden lainsäädännön edellyttämää kasvupalvelutyötä pois kunniulta, hän vakuutti.

– Jos kunnat voivat hyvin, maakuntakin voi hyvin, kiteytti puolestaan Timo Kenakkala.

Terveydenhuollon tulevaisuudessa suurin huomio Kanta-Hämeessä on keskittynyt Forssan seudulle perustettavaksi suunnitellun yhteisyrityksen kohtaloon. Maakunnallinen Oma Häme -valmistelu ja Lounais-Häme eivät ole löytäneet asian suhteen rakentavaa keskusteluyhteyttä, toisin kuin esimerkiksi Hattulan kunnan ja Pihlajalinnan yhteisyrityksen sovittamisessa maakunnan kuvioihin.

– Hattula on nähtävä vanhan jatkona. Yhteistyö hiukan laajenee, mutta Hattulaan meillä on ollut oikea keskusteluyhteys, maakuntajohtaja Ahonen sanoi medialounaalla.

Hämeenlinna puolestaan on mukana sosiaali- ja terveysministeriön valinnanvapauskokeilussa, jonka toivotaan tuottavan tarvittavaa tietoa siitä, kuinka moni ja mitkä väestöryhmät ovat valmiita siirtymään yksityisten terveydenhuollon palveluntuottajien asiakkaiksi.

– Lähdimme siitä oletuksesta, että noin 30 prosenttia voisi siirtyä. Nyt parin kuukauden kokeilujakson jälkeen yksityisen palveluntuottajan valinneita on noin 10 prosenttia kokeilualueiden väestöstä, kertoi kaupunginjohtaja Kenakkala.

Raatihuoneen lounaspöydän ääressä oli päivän henkeen soveltuvasti hämäläisiä herkkuja, kuten nokkoskeittoa ja viiriäisenmunia, paistettua siikaa ja hauholaista Tapolan parsaa sekä suomuurain-väinönputkijäädykettä ja raparperikeittoa.

Juha Reinikainen