Hämeenlinnan taidemuseossa maisemamaalauksen mestarin laaja näyttely

SUOMALAINEN JÄRVIMAISEMA, 1855, 88 x 120 cm, öljy. Fortumin Taidesäätiö. Kuva: Rauno Träskelin.

Ensimmäinen kansainvälistä arvostusta saanut ja suomalaisen maisemamaalauksen uudistaja Werner Holmberg (1830-1860) toimi myös tienavaajana Düsseldorfiin, taidemaailman keskukseen ennen Pariisia. Taiteilijan keskeiset aiheet olivat Hämeen ja Pirkanmaan maisemat ja Düsseldorfin seutu Saksassa. Nyt hänen näyttelynsä on avoinna Hämeenlinnan Taidemuseossa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden päänäyttelynä 10. syyskuuta saakka.

Juhlanäyttely kokoaa yhteen maisemamaalauksen mestarin keskeisiä aihepiirejä ja teoksia, peräti 90 kappaletta. Näyttely on laajin Holmbergin tuotantoa esittelevä näyttely kautta aikain. Edellisen kerran hänen teoksiaan oli esillä 30 vuotta sitten.

SAKSALAINEN MAISEMA, 1856, 102,5 x 137 cm, öljy. Suomen kansallismuseo, Cygnaeuksen galleria. Kuva: Museovirasto, Markku Haverinen.

– Werner Holmbeerg sai alkujaan oppia Suomen eturivin taiteilijoilta. Ensimmäiset maisemateokset olivat kopioita, kuten silloin oli tapana tehdä. Maalauksia tehtiin myös luontotutkielmien avulla ja aiheita otettiin erilaisista luonnoksista, kertoo näyttelyn kuraattori Maria Laine.

Hän kertoo esimerkin maalauksesta, johon taiteilija on sijoittanut muun muassa Randun kappelin, Lempäälän kirkon ja Jääsken asut.

– Meillä on myös esillä ensimmäistä kertaa Suomessa teos nimeltä ?Saksalainen nainen, 1856?. Se tuli Suomeen Norjasta.

Koska Holmberg oli ensimmäisiä Dusseldorfissa opiskelleita suomalaistaiteilijoita, hän kuvasi saksalaisidyllejä kuten tietysti myös tunnelmallisia suomalaismaisemia ja maalaistaloaiheita. Hänen taiteessaan korostuu taidekaupungin koulukuntaan liittynyt ihanteellinen ja tunteellinen ilmaisu. Siinä taiteilijat keskittyvät kuvaamaan luontoaiheita yksityiskohtaisesti ja eloisasti.

RUUHI RANNALLA, 1857, 33 x 46 cm, öljy. Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö. Kuva: Matias Uusikylä.

Oppia yksityisesti

Werner Holmberg ei opiskellut taideakatemiassa, vaan yksityisesti norjalaistaiteilija Hans Guden ohjauksessa.

– Saksassa vaellettiin luonnossa ja ulkona maalaaminen yleistyi. Silti kesällä tehtiin myös paljon luonnoksia, joista talvella tehtiin taideteoksia. Holmbergin kasvitieteellinen huomiokyky kehittyi ja hän syventyi yksityiskohtiin, valottaa tutkija Anne-Maria Pennonen.

SUOMALAINEN TALO AURINGON LASKUN AIKAAN, 1858, 67 x 92 cm, öljy. Reitzin säätiön kokoelmat. Kuva: Reima Määttänen.

Pennonen ja professori Ville Lukkarinen ovat myös kirjoittaneet runsaasti kuvitetun, ajanmukaisen kokonaisesityksen Werner Holmbergista.

Anneli Heräjärvi