Hämeenlinnassa runsaasti liikenneonnettomuuksia valkohäntäpeurojen kanssa

Hämeenlinna, Loimaa ja Urjala ovat niiden kymmenen kunnan joukossa, joissa Suomessa sattui viime vuonna eniten valkohäntäpeuraonnettomuuksia. Kyselyn mukaan joka kolmas LähiTapiola Loimi-Hämeen alueella asuva on ollut kolarissa tai läheltä piti -tilanteessa peuran tai kauriin kanssa. Syksyllä hämärä ja liukkaus lisäävät onnettomuuden riskiä.

Suomessa tapahtuu vuosittain noin 14.000 riistaeläinonnettomuutta ja tämän lisäksi noin 4.000 liikennevahinkoa porojen kanssa, selviää Tilastokeskuksen ja Liikennevakuutuskeskuksen tilastoista.

Eläinkolariin voi joutua kuka tahansa, mutta riski siihen, mihin eläimeen törmää, vaihtelee eri puolilta maata. Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja itäisen Varsinais-Suomen alueella toimivan LähiTapiola Loimi-Hämeen alueella korostuu peura- ja kauriskolareiden riski. Tämä heijastuu LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn tuloksista.

Loimi-Hämeen alueen vastaajista noin joka kolmas eli 35 prosenttia kertoi kyselyssä olleensa kolarissa tai liikenteen läheltä piti -tilanteessa peuran tai kauriin kanssa. Tämä on selvästi yleisemmin kuin suomalaiset keskimäärin, sillä koko maan tasolla 16 prosenttia vastaajista kertoi joutuneensa liikenteessä vaaratilanteeseen peuran tai kauriin kanssa. Loimi-Hämeen alueella asuvista 16 prosenttia oli ollut kolarissa tai läheltä piti -tilanteessa hirven ja kourallinen myös poron kanssa. Vakuutusyhtiön toiminta-alue kattaa kaikkiaan 14 kuntaa, joista läntisin on Loimaa ja itäisin Hämeenlinna.

– Kyselyn mukaan vain puolet alueemme asukkaista on täysin välttynyt liikenteen vaaratilanteilta eläinten kanssa. Meillä näkyy viime vuosina nopeasti kasvanut valkohäntäpeura- ja metsäkauriskanta, mutta Suomen teillä liikkuessa voi tulla törmäys myös hirven tai poron kanssa. Korvaamme asiakkaillemme vuosittain satoja hirvieläinkolareista aiheutuneita vahinkoja. Suuri kolaririski on tyypillisesti siellä, missä on paljon liikennettä ja eläimiä, kertoo riskienhallintapäällikkö Liisa Leinamo LähiTapiola Loimi-Hämeestä.

Tilastokeskuksen Riistaonnettomuustilasto avaa valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden, hirvien, metsäpeurojen, villisikojen ja kuusipeurojen kanssa sattuneiden kolareiden määrää. Valtaosa törmäyksistä tapahtuu yleisten hirvieläinten eli valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden ja hirvien kanssa.

Hirvikolareiden määrä on ollut Suomessa viime vuosina laskussa, mutta samaan aikaan peura- ja kaurisonnettomuuksien määrä on kasvanut. Samansuuntaista kehitys on LähiTapiola Loimi-Hämeen alueella.

Tilastokeskuksen mukaan alueen kunnissa tapahtui viime vuonna kaikkiaan 1 341 valkohäntäpeura-, 409 metsäkauris- ja 58 hirvionnettomuutta. Jos Suomen kunnat laittaa järjestykseen niissä sattuneiden valkohäntäpeurakolareiden määrän mukaan, kymmenen kärkeen nousi Loimi-Hämeen alueelta viime vuonna peräti kolme kuntaa. Loimaa oli koko maan tilastossa viides 230 valkohäntäpeuraonnettomuudella, mutta tuntumaan nousivat myös Urjala (209) ja Hämeenlinna (197). Maantieteellisesti laajalla Hämeenlinnan alueella tapahtuu verrattain paljon myös metsäkauris- ja hirvionnettomuuksia.

– Tien varressa on nykyisin myös peuroista ja kauriista varoittavia liikennemerkkejä. Suosittelen suhtautumaan niihin vakavuudella, sillä vaikka törmäys ison hirven kanssa todennäköisemmin johtaa loukkaantumisiin, myös peura- tai kauriskolareissa tulee vuosittain kymmeniä henkilövahinkoja. Myös eläinten tähden toivoisi, että kolareilta vältyttäisiin, sanoo Leinamo.

Hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu tilastojen valossa eniten loka-marraskuussa. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että syksyllä eläimet aktivoituvat kiiman ja talvilaitumille siirtymisen takia, mutta samaan aikaan myös metsästäjät ajavat niitä liikkeelle. Syksyllä myös ajokeli heikkenee, ja kolareiden riski kasvaa pimeyden, sateiden ja liukkauden takia.

– Eläinkolari tulee aina yllätyksenä, mutta siihen voi koettaa varautua tarkkailemalla tienpientareita ja alentamalla ajonopeutta. Hämärässä ajaessa kannattaa myös käyttää kaukovaloja, jolloin eläimen voi erottaa loitompaa, sanoo Leinamo.

Vaara-alueella varoituksia aiheesta

• Eri eläimille omat varoitusmerkkinsä. Tienvarsilla näkyy nykyisin hirvi-, poro- ja kauriseläinvaroitusmerkkejä. Viimeisenä mainittu varoittaa tieosuudella mahdollisesti liikkuvista peuroista ja kauriista. Kauriseläinmerkki otettiin käyttöön kesällä 2020 osana uutta tieliikennelakia.
• Varoitusmerkki aloittaa vaara-alueen. Merkistä eteenpäin vaara-alue voi jatkua useita kilometrejä. Koko sen ajan kannattaa ajaa varovaisesti ja tarkkailla tienpientareita.
• Arvio korostuneesta riskistä. Tienpitäjä asettaa hirvieläinvaroitusmerkkejä sellaisiin tienkohtiin ja tieosuuksille, joissa arvioidaan olevan korostunut onnettomuusriski. Arvio voi perustua esimerkiksi aiempien vuosien kolaritilastoihin tai eläinkannan kokoon alueella. Yleisiä riskipaikkoja ovat esimerkiksi riista-aitojen päät ja aukkokohdat sekä metsän reunat.
• Muista, ettei eläin ei lue merkkejä. Hirvieläimet voivat liikkua muuallakin kuin varoitusalueilla. Joskus hirvi voi esimerkiksi hypätä riista-aidan yli tai peura pujahtaa aidan reiästä.
• Vakuutus turvana onnettomuuden sattuessa. Eläinonnettomuuksissa tulleita henkilövahinkoja korvataan lakisääteisestä liikennevakuutuksesta ja omalle ajoneuvolle aiheutuneita vahinkoja vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta.