Hämeenlinna-blogissa julkaistaan kaupungin arkeen liittyviä uutisia, otetaan kantaa ajankohtaisiin puheenaiheisiin sekä arvioidaan kaupunkilaisille tarjolla olevia palveluita. Hämeenlinna-blogia kirjoittaa Reska.fi -verkkolehden toimitus.

Vuosikymmen puhetta toriparkista

Reskan helmikuinen ensimmäinen uuden vuosikymmenen numero on tavallaan myös kymmenvuotisnumeromme. Reskan Facebook-sivu näet avattiin toiminnoistamme ensimmäisenä, maaliskuussa 2010.

Aluksi ilmoitusliitteitä julkaissut putiikki alkoi ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja erityisesti Hämeenlinnan Kaupunkikeskustan kehittämiseen myös printtipuolella seuraavana vuonna. Ensimmäisessä varsinaisessa lehdessä, joka oli Ilkka Peltoniemen toimittama nelisivuinen ?synnyinhuuto?, keskityttiin kahvilakulttuuriin ja tietysti keskustapysäköintiin.

Puhetta toriparkista ja muista vaihtoehdoista on riittänyt eri foorumeilla hyvinkin vuosikymmenen ajan. Keskikaupungin laidoille pysäköintitaloja on noussut ja on nousemassa, mutta aivan ydinkeskustan osalta lopulliset nuijankopautukset vielä odottavat itseään.

Reskan mielestä keskustakeskustelu on liian ongelmahakuista. Kun aletaan tekemään, näkyvää tulosta myös syntyy. Kiitos Business Parkille, Amarillolle ja muille kahvila- ja ravintolauutuuksille sekä kaikille Reskalle nytkin uutta luoville yrityksille ja yrittäjille. Kun pysäköintiratkaisu aletaan nähdä mahdollisuutena kehittää keskustaa edelleen, eikä mahdollisuutena pilkata vastuunkantajia, jotka ovat muodostaneet mielipiteensä niin yrittäjien, asukkaiden kuin ulkopuolisten kuulemisen jälkeen, Hämeenlinnan kaupunkikeskustalla on edessään valoisa 2020-luku.

Realismia on, että yksimielisyyttä toriparkista tai muusta keskitetystä pysäköintiratkaisusta ei ikinä keskisuuressa kaupungissa saada. Puolustajat esittelevät kiiltäviä havainnekuvia ja vastustajat kiertävät maata kuvaamassa muiden kaupunkien meneillään olevia toriparkkityömaita havainnollistaakseen odotettavissa olevissa maksimaalisen kurjuuden. Päättäjien tehtävä on näiden eriävien mielipiteiden keskellä tehdä päätöksiä.

2020-luvun suuriin hämeenlinnalaisiin visioihin on liitetty myös Hämeensaaren areena. Nykytiedon varassa lisäjää tulisi huutavaan tarpeeseen; Metritiski-Areena lähinnä vain odottaa ensimmäisiä kunnon lumikuormia, ennen kuin kattorakenteiden riskeihin liittyvät turvallisuusjärjestelyt pakottavat sulkemaan hallin aina vähintään kyseiseksi vuorokaudeksi eli siihen saakka, että rasitusta mittaavat anturit osoittavat rakenteiden palautuneen normaalitasolle. Remontti piti tehdä jo viime vuonna, nyt se on edessä tänä vuonna.

Siihen nähden, että kaupungissa pelaa hallitseva Suomen mestari, ovat olosuhteet alkeelliset. Tekojäitä ei ole ja korttelikiekot uhkaavat jäädä pelaamatta. Vilkkaalle harjoitusjäähalli Hakiolle johtava tie saatiin vasta hiljattain asfaltoitua, Pohjantähti-Areenan jäädytysjärjestelmä ei meinannut viime kevään mestaruushelteissä enää kestää ja Metritiskillä voi tippua katto niskaan. Tilannetta pahentaa, ettei edes harjoitustason halleja ole saatu tehtyä lähikuntiin tai esimerkiksi Ydin-Hämeeseen. Erinäisten yksittäisten ratkaisujen seurauksena 90.000 ihmistä yrittää mahtua kiekkoilemaan 30.000 asukkaalle mitotetuissa oloissa, kun esimerkiksi Hattulan kokoiselta Orivedeltä löytyy jäähalli.

Juha Reinikainen