Lauantai 16.12.2017
Nimipäivät: Auli, Aulikki, Aada
Hämeenlinna
Lumikuuroja
1°C
Tuuli: 3 m/s IEI
 

SÄÄSTÖPANKIT: Suomen talous positiivisessa imussa

Suomen talouskasvu oli vuoden 2017 alussa erittäin ripeää, mutta vuoden edetessä vauhti on hieman tasaantunut ja viennin veto hidastunut. Kasvu on tuskin vielä pysyvämmässä hidastumiskierteessä, sillä maailmantalouden näkymä on loppuvuoden aikana kääntynyt uudelleen valoisampaan suuntaan. Erityisen myönteistä on kasvun laaja-alaisuus – yksikään merkittävä talous ei enää ole taantumassa.

– Suomen BKT-kasvu yltää perusennusteemme mukaan ensi vuonna vielä 2,7 prosenttiin. Kymmenen vuoden takainen reaalisen BKT:n huipputaso saavutetaan vuoden 2018 toisella neljänneksellä, Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Timo Vesala sanoo.

– On toki mahdollista, että talouden ’sisäiset rajoitteet’, ennen kaikkea teollisuuden kapasiteettipula ja työmarkkinoiden kapeikot, ovat jo alkaneet heikentää kykyämme vastata maailmantalouden kysyntään ja kasvun ylläpito hankaloituu, Vesala jatkaa.

– Jos tuotantokapasiteetti ja työllisyys kasvavat arviotamme nopeammin, maailmantalouden tuoma vipuvaikutus voimistuu ja uusi kasvunykäyskin on mahdollinen. Näillä näkymin globaali kasvuhuippu ajoittuu vuoden 2018 lopulle. Suomen BKT-kasvu alkaa selvemmin maltillistua vasta 2019, Vesala toteaa.

Suhdannekäänne on tuottavuudella tehty ja työllisyys on kohentunut toistaiseksi hitaasti. Hallituksen 72 prosentin työllisyysastetavoite on karkaamassa. Työikäisten määrän vähenemisen vuoksi tavoite on pidemmän päälle riittämätön.

– Mikäli työllisten suhde koko väestöön halutaan pitää vakaana, työllisyysasteen pitäisi nousta 78–80 prosentin tuntumaan 2030-luvulle mennessä, Vesala sanoo.

Yksityisen kulutuksen näkökulmasta olosuhteet ovat edelleen suosiolliset: kuluttajien luottamus on historiallisen korkea, työllisyyden paraneminen kiihtymässä ja ostovoima kasvaa inflaation lievästä kiihtymisestä huolimatta.

– Odotamme yksityisen kulutuksen kasvun kuitenkin hieman hidastuvan. Kotitalouksien säästämisaste on painunut negatiiviseksi eli kotitaloudet kuluttavat käytettävissä olevia tulojaan enemmän, mikä tuskin voi kovin pitkään jatkua, Vesala arvioi.

– Kaiken kaikkiaan kotitalouksien velkaantuneisuus alkaa muodostua kulutusta rajoittavaksi tekijäksi. Järjestämättömien luottojen määrä on jo hienoisessa nousussa. Tämä on huolestuttavaa aikana, jolloin velanhoitoa väliaikaisesti helpottavia keinoja – kuten asuntoluottojen lyhennysvapaita – on käytetty poikkeuksellisen runsaasti, Vesala huomauttaa.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.