Poliisiylijohtaja vetosi syrjäytymisen ja kiusaamisen ehkäisyn puolesta

Lauantaina vietettävän Poliisin päivän avasi Hämeenlinnassa Miekkalinnan pihamaalla poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen. Maan korkein poliisiviranomainen vetosi avaussanoissaan yleisöön toivomalla kansalaisten osallistuvan syrjäytymisen ja siihen johtavien tekijöiden, kuten kiusaamisen ehkäisyyn.

Kuten taustalla olevassa nauhassa lukee, kaikkiaan 20 paikkakunnalla poliisiasemat ovat tänään poliisin suosittelemia alueita. Hämeenlinnan tilaisuuden oli saapunut avaamaan poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Kolehmainen nosti esiin paitsi koulu- ja työpaikkakiusaamisen, myös nettihäiriköinnin ja naapurieripuran tapaiset ilmiöt. Hän sanoi, että Suomessa poliisin työn tukena on yhä kansalaisten korkea luottamus poliisia kohtaan. Sitä tarvitaan, sillä kuten Kolehmainen totesi, kaksi kolmesta suomalaisesta kokee olonsa turvattomammaksi kuin vuosi sitten.

Hämeessä ja koko maassa puhuttavat nyt Forssan vastaanottokeskuksen ympärillä viime päivinä velloneet levottomuudet. Viime vuoden turvapaikanhakijatulvan jäljiltä tämänkaltaiset tapahtumat eivät suoranaisesti yllättäneet poliisia.

? Viime syyskuussa Suomeen tulleeseen turvapaikanhakija-aaltoon ei oltu sataprosenttisen valmiita ja vastaanottokeskuksia annettiin melkein kaikille paikkakunnille jotka sellaisen vain halusivat, kertasi poliisiylijohtaja Kolehmainen yleisötilaisuutta edeltäneessä mediainfossa.

Pitkin vuotta 2016 on sitten selvitetty sekä yksittäisten keskusten turvallisuutta että niiden yleistä soveltuvuutta vastaanottokeskuksiksi ja lakkautettu ongelmallisimpia keskuksia. Samoin hakijatulvaan liittyneet yksittäisten turvapaikanhakijoiden ongelmalliset sijoitukset on pyritty tunnistamaan ja tekemään uudelleensijoituksia.

? Esimerkiksi jos on laitettu lähtömaassa keskenään sotineita shiioja ja sunneja samaan huoneeseen, niin eihän lopputulos ole voinut olla kovin hyvä.

Apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen Hämeen poliisilaitokselta ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ovat viime aikoina saaneet työskennellä vastaanottokeskuksiin liittyvien ongelmien parissa.

Samaan aikaan tunnelmia vastaanottokeskuksissa on kiristänyt ja kiristää turvapaikkapäätösten odottelu.

? Odottavalla joukolla epävarmuus ja samalla alttius häiriökäyttäytymiseen kasvaa. Oletamme, että syksystä tulee vilkas ja varaudumme ehkäisemään levottomuuksia lähipoliisimaisella työllä ja näkymällä katukuvassa mahdollisimman paljon, sanoo Kolehmainen.

Hämeen poliisilaitoksella turvapaikanhakijoihin liittyvät asiat ovat teettäneet paljon töitä.

? Organisointia, tehtävien uudelleenkohdentamista ja lisätehtäviä. Lisäksi on hoidettava normaalit turvapaikanhakuprosessiin liittyvät asiat, kuten myönteisten ja kielteisten turvapaikkapäätösten tiedoksisaattaminen. Päätökset ovat usein paksuja asiakirjoja, jotka on selitettävä turvapaikanhakijalle yleensä tulkin välityksellä, sanoo apulaispoliisipäällikkö Tero Seppänen.

Seppänen kertoo, että ilmapiirin kiristyminen vastaanottokeskuksissa sekä kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden välillä oli poliisin tiedossa.

? Meillä oli jo valmiiksi vahvennettu miehitys Forssassa ja on myös edelleen.

Hämeenlinnassa Miekkalinnan pihamaalle kerääntyi heti aamusta mukavasti väkeä.

Hämeen poliisin nykyinen, laaja toiminta-alue on ajoittain saanut myös kritiikkiä. Apulaispoliisipäällikkö Seppänen kuitenkin sanoo, että paljon miehistöä vaativissa tilanteissa, kuten Forssan levottomuuksien yhteydessä, poliisipartioita pystytään liikuttamaan nopeammin ja enemmän tarvittaviin paikkoihin.

Seppo Kolehmainen arvioi, että Hämeessä asiat ovat turvallisuuden kannalta hyvin, ainakin vielä.

? Toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut viime vuonna radikaalisti. Jos toteutamme meille vuoteen 2020 asti ulottuvan säästöraamin, se ei voi olla näkymättä turvallisuudessa. Käytännössä vähennys olisi nykyisestä 7.300 poliisista 6.400?6.500 poliisiin ja se herättää kylmiä väreitä.

Hämeessä vähennys tarkoittaisi 70?80 poliisin viran vähennystä.

? Laillisuuskysymykset huolettavat, sillä tutkinnoissa lakisääteiset määräajat painavat päälle ja toisaalta kansalaiset haluavat hälytysten lyhyitä vasteaikoja. Myös kansalaisten muu aktiivisuus poliisia kohtaan tuntuu olevan kasvussa, kuvailee Tero Seppänen vähenevän henkilömäärän aiheuttamaa noidankehää.

? Poliisi ei voi jättää lakisääteisiä töitään tekemättä. Se missä vähennykset nopeiten näkyisivät, on valvonta aina liikennevalvonnasta lähtien, täydentää Kolehmainen.

Helena Wallius ja Pekka Kokkonen sekä Apila-koira toivat terveiset Suomen ainoasta poliisikoiralaitoksesta.

Hämeenlinnassa sijaitsee myös Suomen ainoa poliisikoiralaitos. Rinkelinmäellä vuodesta 1927 asti toiminut laitos on Miekkalinnalle mieluinen naapuri.

? Olemme Poliisiammattikorkeakoulun alainen yksikkö, joka kouluttaa kaikki Suomen poliisikoiranohjaajat ja poliisikoirat. Olemme myös operatiivinen yksikkö, mutta koulutus on pääasia, kertoi poliisikoiralaitoksen johtaja Pekka Kokkonen.

Laitos pitää vuosittain noin 80 kurssia. Koulutettavaa kenttäväkeä on Kokkosen mukana tällä hetkellä 235 ohjaajaa ja 273 koiraa.

Poliisikoiralaitoksen tulevaisuus Hämeenlinnassa on parhaillaan selvitettävänä.

? Ongelmana ovat rakennukset, jotka ovat vanhoja eli alkuperäistä kantaa. Työryhmä miettii parhaillaan sijoittumis- ja tilakysymystä ja toivomme päätöstä vuoden loppuun mennessä, sanoo Kokkonen.

Kokkosen mukaan Hämeenlinnalta on saatu myönteinen signaali siitä, että laitoksen halutaan yhä pysyvän kaupungissa.

Juha Reinikainen