Värimaalauksen taiturin näyttely Hämeenlinnan Taidemuseoon
Ester Helenius (1875?1955) tunnetaan intohimoisena värimaalarina, jonka rakastetuimpia aiheita ovat hehkuvat ja aistilliset kukkamaalaukset sekä sinertävään valohämyyn kietoutuvat Pariisin näkymät.
Hämeenlinnan Taidemuseo esittelee kesänäyttelyssään laajan kokonaisuuden Ester Heleniuksen taidetta 1890-luvun lopun realistisista henkilöaiheista 1950-luvun symbolistisiin asetelmiin saakka. Noin 200 teosta sisältävän näyttelyn pohjana on taiteilijan Hämeenlinnan Taidemuseolle testamenttaama taidekokoelma. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Ester Heleniuksesta kertova taidekirja.
Taiteilija asui ja työskenteli Helsingissä opiskeluvuosistaan alkaen. Myös lapsuuden kotiseutu Virolahti ja itäisen Suomenlahden saaret, kuten Pitkäpaasi, ja koulukaupunki Viipuri olivat hänelle tärkeitä. Virolahden kotipappilan piiat ja rengit saivat usein istua hänen piirustustensa mallina.
Ester Helenius asui pitkiä jaksoja Pariisissa, joka olikin hänelle suuri innoituksen lähde. Hän rakasti ja ihaili ranskalaisuutta läpi elämänsä. Hän teki sadoittain oivaltavia luonnoksia suurkaupungin kahviloissa ja kaduilla näkemistään erikoisista ja oudoista ihmistyypeistä. “Pariisin ilmasto on kuin kultaa, joka panee ilman väreilemään ja värit loistamaan; sillä värin täytyy maalauksessa olla niin kuin jalokivi ja hohtaa samalla tavalla”, kertoo taiteilija muistelmissaan.
Iäkäs taiteilija teki viimeisimmän matkansa sodanjälkeiseen Pariisiin vuonna 1947. Tuolloin syntyneissä lukuisissa kaupunkinäkymissä hän kuvasi jälki-impressionismin hengessä muun muassa Seineä läpikuultavilla vihreän, violetin ja turkoosin sävyillä.
Näyttelyssä on esillä Ester Heleniuksen taiteen keskeiset aihepiirit, kuten Pariisi-näkymät, asetelmat, katedraalien sisäkuvat, commedia dell’ arten perinteeseen kuuluvat tanssahtelevat harlekiinit sekä klassisen baletin tanssijat. Taiteilijan persoonallinen itämaisen mystiikan, katolisuuden ja teosofian sävyttämä uskonnollinen ajattelu ja ihmisen olemassaolon pohdiskelu heijastuu enkeliaiheissa ja Kristus Getsemanessa -tulkinnoissa.
Alkuvaiheen teoksissa on tarkkanäköistä ja realistista kansankuvausta, mutta 1910-luvulta alkaen jälki-impressionismin vaikutus näkyi kirkastuvassa värienkäytössä. Yli viisikymmentä vuotta kestänyt ura huipentui taiteilijan myöhäiskauden teoksissa, joiden sisältö on pelkistynyttä ja värit syvän intensiivisiä.
Ester Heleniuksen näyttely jatkaa Hämeenlinnan Taidemuseon naistaiteilijoita esittelevää sarjaa ja sen on kuratoinut amanuenssi Päivi Viherluoto Hämeenlinnan Taidemuseosta. Syksyllä näyttely nähdään Salon taidemuseo Veturitallissa (21.10.2016?22.1.2017).
Näyttelyn yhteydessä julkistetaan FT, dosentti Tutta Palinin tutkimus Ester Heleniuksesta ja hänen taiteestaan. Taidekirja on ensimmäinen laaja tutkimus Heleniuksesta ja siinä Palin sijoittaa taiteilijan aikansa kulttuurisiin virtauksiin ja sosiaalisiin verkostoihin. Kirja julkaistaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Hämeenlinnan Taidemuseon ja Salon taidemuseon yhteistyönä.
ESTER HELENIUS (1875 -1955) – Hämeenlinnan Taidemuseo 10.6.-2.10. Näyttelyn opastukset keskiviikkoisin ja sunnuntaisin klo 14. (Reska.fi)
1 kommentti
Jätä vastaus
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.
Hämeenlinna on muuten tuttu, mutta taidemuseossa en ole vieraillut. Uskon silti, että taidetta arvostetaan.