Perjantai 18.08.2017
Nimipäivät: Leevi
Hämeenlinna
Verrattain selkeää
14°C
Tuuli: 0 m/s P
 

Seurakuntayhtymä aloitti Tuuloksen kirkon korjaustyöt

Hämeenlinnan seurakuntayhtymä on aloittanut pitkään vireillä olleet Tuuloksen kirkon korjaustyöt. Viime viikolla käynnistynyt urakka kestää arviolta adventin alkuun saakka, ja siihen käytetään noin 300 000 euroa. Remontin aikana jumalanpalvelukset järjestetään Tuuloksen seurakuntakeskuksessa.

Hankkeen keskeisin tarkoitus on kirkon rakenteiden suojaaminen kosteuden aiheuttamilta haitoilta. Pihamaalle lisätään sadevesiviemäröinti ja kirkkopihan aidan ulkopuolelle imeytyskaivo. Pintamaan kallistuksia korjataan niin että sadevedet valuvat pois seinänvieriltä. Kirkon seinänvierustojen vedeneristyskykyä parannetaan bentoniittimatoilla. Tapulin ja läpikäytävän puuseinää vasten ladottu kiviaita korjataan siten ettei aita pääse lahottamaan seinää. Kirkon ja tapulin alapohjista puhdistetaan muun muassa vanhaa eristemateriaalia korkeapaineimurilla.

Viime viikolla käynnistynyt kirkon kunnostus urakka kestää arviolta adventin alkuun saakka.

Viime viikolla käynnistynyt kirkon kunnostus urakka kestää arviolta adventin alkuun saakka.

Kirkon paloturvallisuutta parannetaan muun muassa asentamalla uusi sähkökeskus ja uudet maadoituselektrodit ukkosen varalta. Kirkkosalin ilmanvaihdon poistokanaviin lisätään palopellit, ja kirkon sähkölämmittimet uusitaan. Monet korjauskohteet jäävät kirkkokansalta piiloon, sillä kirkon sisäpintoihin ei tehdä muutoksia. Myös paanukaton korjaaminen jouduttiin jättämään tulevaisuuteen.Työt tehdään Museoviraston valvonnassa. Kaivuutöihin osallistuu kaksi arkeologia mahdollisten muinaisjäännösten löytymisen varalta. Löydöksillä voi olla huomattava vaikutus hankkeen aikatauluun ja hintaan.

Tuuloksen kirkko on rakennettu 1500-luvun alussa. Se on yksi maamme pienimpiä harmaakivikirkkoja. Kirkko on peruskorjattu täysin 1940-luvun lopussa. Viimeisimmät maalaustyöt on tehty 1980- ja 1990-luvuilla. Katot on tervattu vuonna 2002.

Tuuloksen seurakunta laati nyt tehtävän työn pohjana olevat peruskorjaussuunnitelmat vuosina 2007–2008. Silloin seurakunta oli varannut hankkeeseen 300 000 euron omarahoitusosuuden, jota oli tarkoitus täydentää Kirkkohallituksen 900 000 euron avustuksella. Hanke ei kuitenkaan edennyt vuoden 2008 aikana.

Vuoden 2009 alusta seurakuntien kiinteistöt siirtyivät perustetun Hämeenlinnan seurakuntayhtymän omaisuudeksi. Tällöin Kirkkohallitus vetäytyi hankkeen rahoittamisesta katsottuaan, että seurakuntayhtymän tulot riittävät korjauksiin ilman avustustakin. Hanke ei päässyt vieläkään alkamaan, koska yhtymän talousarviosta ei voitu irrottaa varoja yllättäen kasvaneisiin kustannuksiin. Seurakuntayhtymä valitti Kirkkohallituksen kielteisestä avustuspäätöksestä hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin säilytti valituksenalaisen päätöksen ennallaan. Hallinto-oikeuden ratkaisu saatiin kesällä 2010. Korjausohjelmaa oli ryhdyttävä karsimaan, jotta varat riittäisivät hankkeeseen.

Tuuloksen seurakunnan keräämää rahoitusosuutta kuljetettiin seurakuntayhtymän talousarviossa vuodesta toiseen, jotta korjauksia päästäisiin toteuttamaan. Pahaksi onneksi Tuuloksen pappila paloi helmikuussa 2011. Tapauksen selvittely vei aikaa yhtymän kiinteistötoimelta, mutta kirkon remonttisuunnitelmat saatiin päivitettyä vuoden 2012 lopussa.

Seurakuntayhtymän kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta hyväksyi aiempien peruskorjaussuunnitelmien pohjalta laaditun välttämättömien korjaustoimenpiteiden urakkaohjelman, jossa oli huomioitu käytettävissä olevat varat. Urakkaohjelman laati Insinööritoimisto LaRa Oy. Pääsuunnittelijana toimii edelleen Arkkitehtitoimisto Virpi Tervonen. Kilpailutuksen tuloksena rakennustyöt toteuttaa Rakennusentisöintiliike Ukri Oy ja sähköurakan toteuttaa Oiva-Sähköpalvelu Oy.

Yritysten voitoistaan maksamasta yhteisöverosta tilitetään kirkolle parin prosentin osuus muun muassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen ylläpitoa varten. Yritysten osallistuminen kirkkojen ylläpitoon on perinne, joka on jatkunut keskiajalta saakka. Viime vuonna kirkko käytti hautaustoimen, väestökirjanpidon ja kansallisen kulttuuriperinnön ylläpitoon 158 miljoonaa euroa, josta yhteisöverolla katettiin 98 miljoonan euron osuus.

Hämeenlinnan seurakuntayhtymällä on viisi keskiaikaista harmaakivikirkkoa, joiden ylläpito on tärkeää paitsi toiminnallisesti myös kulttuurihistoriallisista syistä. Taantuman aikana korjaushankkeiden rahoittaminen on haastavaa. Viime vuonna Hämeenlinnan seurakuntayhtymä sai yhteisöverotuloja 343 000 euroa budjetoitua vähemmän.

Tuuloksen kirkko on rakennettu 1500-luvun alussa.

Tuuloksen kirkko on rakennettu 1500-luvun alussa.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.