LAHJOITUS: Maakunnan ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden vuosikerrat Skogsterille

Hämeenlinnan kaupunginmuseon johtaja Tuulia Tuomi ja emeritusprofessori Olli Ahtola pitelevät käsissään Hämäläisen vuosikertaa. Ahtola “pelasti” vuosikertakirjojen kokoelman kaupunkilaisia varten helsinkiläisestä antikvariaatista.

Hämeenlinnalaiset pääsevät jatkossa lukemaan maakunnan ensimmäisen suomenkielisen sanomalehden, vuosina 1858?1901 ilmestyneen Hämäläisen lähes täydellisiä vuosikertoja kaupunginmuseon avoimessa käsikirjastossa.

Kiitos tästä kuuluu ensi sijassa hämeenlinnalaiselle emeritusprofessori Olli Ahtolalle, joka tänään luovutti vuosikertaniteet Raatihuoneenkadulla, Skogsterin talossa toimivalle museolle.

? Sain yhteydenoton helsinkiläisestä antikvariaatista joka oli vuosikerrat ostanut. Antikvariaatin pitäjä tiesi kiinnostuksestani vanhoihin kirjoihin ja toivoi, ettei kirjoja tarvisi myydä yksi kerrallaan eli hajottaa kokoelmaa kuten usein käy, Ahtola taustoittaa.

Hämäläinen-lehtien vuosikertojen lahjoituksen julkistamisen yhteydessä allekirjoitettiin lahjoitusasiakirja.

Ahtola myös kertoo selvittäneensä etukäteen museon todellisen kiinnostuksen ottaa kokoelma vastaan, sillä itse hän olisi ollut “puun ja kuoren” välissä säilytystilojen suhteen.

Museonjohtaja Tuulia Tuomi kehuu Ahtolaa filantroopiksi. Tuomi kertoo, että Hämäläinen-lehti oli aluksi paikallislehti, jota ruotsinkielisetkin lukivat. Myöhemmin suomalaisuuslinja tiukkeni, joskin lehteä pidettiin paikalliskilpailijoihin verrattuna maltillisena.

Lehden perusti Turusta Hämeenlinnaan muuttanut, kokenut sanomalehtimies G.E. Eurén vuonna 1858. Eurén omisti myös Hämeenlinnan kirjapainon.

? Painosmäärät ovat kiinnostavia, sillä vuosisadan vaihteessa, kun kaupungin asukasluku oli noin 5.400, lehteä painettiin 3.700 kappaletta, kertoo museonjohtaja Tuomi.

Hämäläisen jatkajina pidetään vuoteen 1919 asti ilmestynyttä Hämetärtä ja vuoteen 1944 asti ilmestynyttä Hämettä.

Juha Reinikainen