Sunnuntai 18.11.2018
Nimipäivät: Tenho, Jousia, Max
Hämeenlinna
Melkein selkeää
2°C
Tuuli: 2 m/s P
 

Hämeenlinnaa rakennetaan uusiksi osin epävarmojen talousolojen keskellä

Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala esitteli Hämeenlinnan budjettia medialle tiistaina.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen talousarvioesitys vuodelle 2019 rakentuu minimaaliselle 0,8 prosentin toimintakulujen sekä 1,7 prosentin toimintakatteen kasvulle ja vuonna 2018 käytössä oleville veroprosenteille.

Kunnan tuloveroprosentti on 20,75. Valmistelun alkaessa menotoiveita oli enemmänkin, mutta niin virkamiesten kuin luottamuspäättäjienkin kehuman hyvän uhrimielen ja päätöksentekoilmapiirin ansiosta karsintoja pystyttiin tekemään vielä loppusuoralla.

– Budjettia lähdettiin rakentamaan 9–10 miljoonan euron takamatkalta, kertoo kaupunginjohtaja Timo Kenakkala.

Vielä eilen poliittiset ryhmät pystyivät päättämään yhteensä noin kolmen miljoonan euron säästöistä.

– Hyvä esitys, johon on päädytty pääosin yksimielisesti. Valtuustoryhmät jatkavat tästä, kommentoi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sari Myllykangas (sd.).

Tilikauden 2019 tuloksen on budjetoitu olevan liki nollassa eli 364.000 euroa alijäämäinen. Riskitekijöitä on paljon, kuten verotuoloihin ennakoitu 4,8 prosentin kasvu. Viime vuosina roimasti nousseita kustannuseriä puolestaan ovat olleet vammaispalvelut, lastensuojelu ja työllisyydenhoito eikä näiden kehitystä pystytä edelleenkään luotettavasti ennustamaan.

Budjetin valinnat ja painopisteet liittyvät kaupunkistrategiaan, kertoi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) totesi esityksensä aluksi, että nyt eletään haastavia aikoja. Hämeenlinnan tavoitteena kuitenkin on elinvoiman kasvu, johon kuuluu asukasmäärän sekä verokertymän kasvu, tasapainoinen talous ja hyvä työllisyys. Rautio pitää tärkeinä yhteisiä panostuksia painopistealueille, jotka on määritelty kaupungin elinvoimaekosysteemissä.

Hän painotti, että kaupunki vaatii myös kumppaneiltaan vahvaa sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Elinvoimaekosysteemiin liittyvä sopimus on määrä vahvistaa vielä loppuvuonna 2018. Valittuja ekosysteemejä ovat Uudistuva teollisuus, Kestävä biotalous, Älykkäät palvelut, Matkailu ja tapahtumat sekä Mahdollistava kaupunki.

Meneillään on myös todellinen murroskausi kantakaupungin ulkoisessa ilmeessä. Asemanranta rakentuu, Engelinrannan kaavoitus on käynnissä ja linja-autoaseman alueen rakentamisen on määrä alkaa. Kaupungin niin sanotun Ykköskorttelin, eli Reskan torin puoleisen päädyn asemakaavan muutoksen käynnistäminen on valtuuston päätöstä vailla ja Moreeni–Rastikankaan teollisuusalue kehittyy lupaavasti.

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo pitää kaupungin investointisuunnitelmia aika pieninä tarpeeseen nähden.

Kaupunki investoi vahvasti myös itse, sillä nettoinvestoinnit ovat noin 36,4 miljoonaa euroa. Suurimpia yksittäisiä peruskorjausinvestointeja ovat Hämeenlinnan paloaseman ja pääkirjaston peruskorjaus. Investoinnit kasvattavat kaupungin lainasaldon vuoden 2019 loppuun mennessä 260 miljoonaan euroon.

– Investointimäärä on aika pieni tarpeeseen nähden, arvioi apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo.

Vasta suunnitteluasteella ovat muun muassa asemanseudun pysäköintitalo ja Verkatehtaan paviljonki.

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtajat, Kirsi Ojansuu-Kaunisto (vihr.) ja Ranjith Kumar Prabhakaran (sd.) kiittelivät valmistelussa vallinnutta yhteishenkeä voimavaraksi.

– Ilmeisesti on niin, että kun tilanne on tarpeeksi tiukka, pystytään rakentavaan yhteistyöhön, sanoi Ojansuu-Kaunisto.

– Yhteishenki on voima ja sillä hengellä voimme saada aikaiseksi mitä vain. Muun muassa veroprosenttien pitäminen ennallaan oli yhteinen tahto,

Myös kaupunginhallituksen jäsen Lulu Ranne (ps.) piti valmisteluprosessia helpompana kuin viime vuonna. Valtuustokäsittelyssä perussuomalaiset tulee kuitenkin hänen mukaansa tekemään samat muutosehdotukset kuin kaupunginhallituksessa.

– Se, että yhteisesti päädyttiin ratkaisuun, ettei veroprosentteja nosteta on erittäin hyvä. Samoin se, että Paviljonkipäätös siirrettiin, Ranne kiitteli.

Mittava muutosesitys on siis tiedossa ainakin varhaiskasvatukseen. Perussuomalaiset esittää, että kiireellisiin ja ennaltaehkäiseviin tarpeisiin rekrytoidaan kahdeksan perhetyöntekijää sekä kymmenen uutta ryhmäavustajaa. Kuluja koituisi yhteensä 600.000 euroa.

Juha Reinikainen

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.