CRAZY TOWN: Tavoitteena 60 jäsentä

Työelämän Petri Rajaniemi kiteytti työelämän muuttuneen rauhallisesta nipputukkiuitosta koskenlaskuksi.

Crazy Townin vakiovarusteisiin kuuluu pullo Jaloviinaa. Yksin siitä ei ole kenenkään lupa ottaa huikkaa. Jallua napataan, kun on aihetta juhlaan ja porukka koossa.

? Jallupullosta otetaan onnistumisille, ja porukkaan riittää kaksi ihmistä, kertoo Elina Ruuskanen Crazy Town Hämeenlinnasta.

Crazy Town Hämeenlinna aloitti toimintansa Verkatehtaalla, Viipurintie 4:ssä jo muutama kuukausi sitten. Koossa on kymmenen jäsentä ja tarkoituksena löytää vielä 50 uutta.

Yksi ensimmäisten joukossa jäseneksi ilmoittautuneita oli Suomen eOppimiskeskus ry. ja toiminnanjohtaja Titi Tamminen. Tamminen oli alusta lähtien mukana, jo siinä vaiheessa kun Crazy Townin tiloja vasta suunniteltiin. Tammisella oli aiemmin toimitila Innoparkissa Konseptorihankkeen puitteissa.

? Kun hanke loppui, toimintakin lopahti. Yhdessä työskentelyä ja yhdessä tekemistä on kaivattu Hämeenlinnassa. Meitä on kolmen etätoimijan yhteenliittymä, joista minä työskentelen Hämeenlinnassa, Niina Kesämaa Tampereella ja Kaisa Honkonen Helsingissä. Minulla on työhuone myös kotona, Tamminen kertoo.

? Kun Tampereella avataan Crazy Town, Niina ottaa sieltä itselleen jäsenyyden. Sitten voimme tavata jatkossa myös siellä, hän suunnittelee.

Crazy Town Hämeenlinnassa onnistumisia juhlitaan huikalla jaloa juomaa.

Crazy Town on paljon enemmän kuin pelkkä toimistohotelli. Crazy Town on myös yrittäjien ja asiantuntijoiden muodostama yhteisö. Toimitusjohtaja ja perustaja Mikko Markkanen toteaa Crazy Townin kantavan myös yhteiskunnallista vastuuta.

? Haluamme olla rakentamassa siltoja, kasvattamassa yhteistyötä ja suhteita yrittäjien ja asiantuntijoiden välillä paitsi Crazy Townin sisällä myös ulkopuolella. Nyt yhteistyöhön ovat lähteneet jo OP Etelä-Häme, Ammattioppilaitos Tavastia ja Hämeen ammattikorkeakoulu. Tarkoitus on nimenomaan auttaa myös opiskelijoita ja toimivia yrityksiä kohtaamaan, Markkanen kertoi.

Tuloksia on toki tullut talon sisälläkin. Ensimmäisten toimintakuukausien aikana Crazy Townissa on järjestetty 15 tapahtumaa, joissa on ollut toistasataa osallistujaa. Työpäivien lomassa on 10 jäsentä ovat tutustuneet toisiinsa ja sparranneet toisiaan.

? Ja yhdeksän kymmenestä jäsenestä tekee yhteistyötä, josta osa on jo liikevaihdollista eli eurot vaihtavat omistajaa, paljasti Elina Ruuskanen.

Kasvatustieteiden tohtori ja pilatesohjaaja Helena Lehkonen totesi, että kiinnittyminen paikkaan on tarpeellista. Hän toivoi, että Crazy Townista tulee kiinnittävä tekijä, jonka johdosta yrittäjät ja opiskelijat kiinnittyvät Hämeenlinnaan ja jäävät tänne.

? Tervetuloa, teitä on odotettu, Lehkonen totesi.

Avajaisissa työelämän muutosta avasi Future Works Oy:n perustajaosakas, kirjoittaja ja puhuja Petri Rajaniemi. Rajaniemen esityksessä menneessä maailmassa työelämä oli kuin tukkipuiden nippu-uitto, jossa taloudella oli aina veturi ja työelämällä suuret tukipilarinsa.

Juhlahumun keskellä tehtiin ihan oikeita töitä. Titi Tamminen pakkasi työasiat palaverin päätteeksi säilytyslokeroonsa.

Vetureiden nimet muuttuivat sotakorvauksista idänkaupan kautta Nokiaan ja ohjastajat Urho Kaleva Kekkosesta Kalevi Sorsaan, Olavi J. Mattilaan ja viimein Jorma Ollilaan. Mutta vetureita eikä ohjastajia ei enää ole.

? Nykyisin työelämä on yhtä koskenlaskua, jossa kukaan ei vie, ei ole tyventä ja kaikki ollaan itsenämme mukana, hän sanoi.

Koskenlaskusukupolven edustajana hän nosti esiin Slushin perustajan Miki Kuusen, jolle nykyinen työelämä on ainoa normaali, jonka hän tietää. Työ- ja talouselämän resetointivuonna, vuonna 2008, Kuusi oli lukion toisella luokalla.

? Entisen ja nykyisen vastakkainasettelussa unohdetaan sellainen tosiasia, että suurten yhtiöiden takana on aina ollut ihminen. Fjalar Nordell kiinnostui kideradiosta ja hänen kiinnostuksestaan seurasi Saloran ja lopulta Nokian perustaminen. Alfred Kordelin kokosi valtavan omaisuuden ennen kuin täytti 30 vuotta. Gustaf Serlachius oli varattoman kodin lapsi, joka pääsi työssäoppijaksi apteekkiin. Geneettisesti katsoen he ovat samaa sukua kuin nykyiset koskenlaskijat, Rajaniemi totesi.

Mennyttä haikaillessa kuitenkin edelleen nostetaan suuriksi uutisiksi miljoonainvestoinnit, joiden työllisyysvaikutus saattaa olla varsin pieni. Mutta jos Lappeenrannassa on auki 50 ICT-osaajan paikkaa, siitä tiedotetaan muutaman kappaleen pikku-uutisella.

(Reska.fi)