Torstai 23.11.2017
Nimipäivät: Ismo
Hämeenlinna
Lumisadetta
-2°C
Tuuli: 4 m/s IEI
 

Hämeenkylmänkukan kukinta onnistui hyvin

Kaikki Suomessa nykyisin tunnetut hämeenkylmänkukan esiintymät sijaitsevat Kanta-Hämeessä.

Hämeenkylmänkukan (Pulsatilla patens ssp. patens) kukintaa ja esiintymistä vuosien ajan selvittänyt FT Heli Jutila kertoo, että tänä keväänä kylmänkukan kukinta oli runsasta ja jatkui pitkään. Myös risteymät ja kangasvuokot (Pulsatilla vernalis) kukkivat hyvin.

Esimerkiksi Janakkalan Tunturivuoren esiintymistä laskettiin 59 yksilöä ja 339 kukkaa. Ahvenistolla, mistä vuonna 2016 löytyi vain yksi kukkiva yksilö, keväällä 2017 kukkivia yksilöitä oli 18 ja niissä 44 kukkaa. Hauhon Ruskeanmullanharjulla laskettiin 149 yksilöä ja 207 kukkaa. Hevospierttämän suojelualueella oli 17 kylmänkukkayksilöä (27 kukkaa), 61 risteymäyksilöä (295 kukkaa) ja 30 kangasvuokkoa (25 kukkaa).

Vuonna 2017 on käynnistynyt tarkempi tutkimus hämeenkylmänkukan esiintymiseen, kukintaan ja ympäristötekijöihin liittyvä selvitys, jossa on Jutilan lisäksi mukana Lammin biologinen asema.

Kylmänkukkien yksilöllisen seurannan tehostamiseksi kylmänkukkia on numeroitu tutkimuspopulaatioissa, joita ovat muun muassa Hevospierttämän, Ruskeanmullanharjun ja Tunturivuoren esiintymät.

Numeroinnit ovat tutkimuksen kannalta tärkeitä ja niiden toivotaan saavan olla rauhassa. Tulevina vuosina voidaan varmuudella seurata, miten yhden yksiön tilanne kehittyy vuosien varrella.

Hollantilainen Katinka Vloon Amsterdamin VU yliopistosta valmistelee opinnäytetyötä kylmänkukan ja risteymän kelpoisuudesta ja niihin vaikuttavista tekijöistä. Hänen tutkimukseensa on valittu otos hämeenkylmänkukkia ja risteymiä kahdeksan kylmänkukkaesiintymän alueelta.

Tutkimuksiin kuuluu myös kylmänkukan esiintymisalueiden ympäristötekijöiden tutkimus. Valon määrä on lajin esiintymisen ja kukinnan kannalta olennainen tekijä, joten sitä on mitattu paitsi maastoon sijoitetuilla mittareilla, myös käsikäyttöisillä mittareilla ja myös valokuvaamalla varjostavan lehvästön tiheyttä kalansilmälinssillä sekä prosessoimalla tästä saatua tietoa. Tutkimuksiin on hankittu asianmukaiset luvat.

Kaikki Suomessa nykyisin tunnetut hämeenkylmänkukan esiintymät sijaitsevat Kanta-Hämeessä, ja esiintymistä suurin osa on nykyisin luonnonsuojelualueilla. Lajin säilymisen kannalta on olennaista, että metsä ei sulkeudu liikaa. Tämän vuoksi esiintymisalueita on hoidettu.

Parhaillaan käynnissä on Metsähallituksen Paahde-Life-hanke, jossa on esimerkiksi paljastettu maata ja istutettu hämeenkylmänkukkia. Esimerkiksi Ahvenistolla istutetut taimet ovat selviytyneet talvesta hienosti ja kasvaneet jo koko lailla.

Monivuotinen hämeenkylmänkukka on lisääntymisessään kokonaan siementuoton varassa. Laji tarvitsee siementen itämiseksi paljasta mineraalimaata ja valoa, joita metsäpalot aikoinaan loivat, ja taimille kilpailutonta kasvuympäristöä.

Kylmänkukan auttamiseksi on harvennettu puustoa ja paljastettu kivennäismaata. Kulotustakin voi käyttää esiintymien läheisyydessä. Esimerkiksi Ruskeanmullanharjulla on kokeiltu tuhkan levittämistä kylmänkukkien juurelle.

Hämeenkylmänkukka on lajina luonnonsuojelulain mukaan rauhoitettu vuonna 1952. Se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja erityisesti suojeltavaksi lajiksi, jonka esiintymispaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty.

Kylmänkukka sisältyy myös Euroopan Unionin luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteiden II ja IV mukaan suojeltaviin kasvilajeihin ja Bernin sopimuksen piiriin. Aiempina vuosikymmeninä sorakuoppien ja teiden rakentaminen ja kasvien luvaton siirto tuhosivat esiintymiä.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.