Maanantai 22.10.2018
Nimipäivät: Anja, Anita, Anniina, Anitta, Anette
Hämeenlinna
Melkein pilvistä
8°C
Tuuli: 3 m/s P
 

Hirvikolareiden määrä hienoisessa laskussa – eniten onnettomuuksia syys-joulukuussa

Autoilijoiden on syytä olla tarkkana hirvikolarien ”sesongin” lähestyessä. Ajovalojen vilkuttelu kohdatessa hirvi voi myös auttaa kanssa-autoilijoita vaaran havaitsemisessa.

Hirvikolarien määrä laski hieman vuodesta 2016, mutta Suomen teillä sattui viime vuonna silti 1824 hirvionnettomuutta, joissa loukkaantui 145 ihmistä. Kolme onnettomuuksista johti kuolemaan. Hirvikolarien määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2011. Samana aikana hirvikanta on kasvanut.

Hirvikolareita sattuu koko maassa. Eniten niitä sattuu vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä aamu- ja iltahämärässä. Edellisten vuosien tapaan eniten hirvionnettomuuksia (330 kpl) sattui Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella. Vähiten onnettomuuksia (110 kpl) tapahtui Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella. Vuoden 2017 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 62 miljoonaa euroa.

– Hirvionnettomuuksien suhteen vaarallisinta aikaa olivat kuukaudet syyskuusta joulukuuhun. Vuonna 2017 korvaamistamme hirvieläinvahingoista lähes viidennes (19 %) sattui marraskuussa ja yli puolet (52 %) syys-joulukuussa. LähiTapiolan korvaamista hirvivahingoista suurin osa sattui aamulla seitsemän ja yhdeksän, ja illalla viiden ja kahdeksan välillä, sanoo LähiTapiola Loimi-Hämeen toimitusjohtaja Lauri Riekkola.

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta oli viime metsästyskauden jälkeen 76 500–101 000 hirveä. Hirvikannan kasvu saatiin arvioiden mukaan pysäytettyä viime kauden metsästyksellä, mutta kanta on edelleen monilla alueilla 68 000–85 000 yksilön talvikannan tavoitetasoa tiheämpi. Suomen riistakeskus on myöntänyt tulevalle metsästyskaudelle 54 653 hirvieläinten pyyntilupaa. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa, ellei pyyntiluvan ehdoissa ole muuta määrätty.

– LähiTapiola Loimi-Hämeen alueella sattui viime vuonna 283hirvi- ja peurakolaria. Kolarien määrä on vahvassa yhteydessä hirvikantaan. Hirvikannan kasvaessa myös hirvikolarien määrä lisääntyy. Vuoden 2017 syksylle ja talvelle Riistakeskus myönsi1688 hirven pyyntilupaa Etelä-Hämeen alueelle.

Liikenneviraston mukaan kaikkiaan 97 % henkilövahinkoihin johtaneista hirvionnettomuudesta ajettiin vähintään 80 km/h rajoituksen alueella. Tilastosta ei ilmene, noudatettiinko onnettomuustilanteissa rajoituksia.

Vältä hirvikolari – oikea nopeus ja valppaus ratissa

Aja nopeusrajoitusten mukaan. Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa. Oikea nopeus antaa lisäaikaa reagoida ja vähentää mahdollisia loukkaantumisia kolaritilanteessa.

Hirvivaaramerkit on sijoitettu alueille, joilla hirvet liikkuvat eniten. Niiden kohdalla kaasujalkaa on syytä keventää erityisesti.

Hirvet ja myös peurat liikkuvat erityisesti hämärän aikaan aamuisin ja iltaisin. 

Kun huomaat hirven tai peuran, vähennä nopeutta välittömästi. Jos pystyt, pyri väistämään hirveä takaa. Varoita muita autoilijoita hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.