Hämeessä Leader-rahoituksella 160 liikunta- ja harrastuspaikkaa tai välineistön hankintaa

Hämeessä toimivien viiden Leader-ryhmän tuella on maaseudulle rakennettu tai kehitetty noin 160 liikunta- ja harrastuspaikkaa. Leader-ryhmät EMO, Etpähä, Linnaseutu, LounaPlussa sekä Päijänne-Leader ovat rahoittaneet yhteensä 73 liikunta- ja harrastepaikkaa sekä noin 80 välineistön hankintaa.

Leader-tuki koostuu EU:n, valtion ja kuntien rahasta, ja on tuonut Kanta- ja Päijät-Hämeessä yli 2,26 miljoonan euron panoksen liikkumisen ja hyvinvoinnin lisäämiseen.

Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että liian vähäinen liikunta aiheuttaa Suomessa jopa 400 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Kustannuksia voidaan pienentää parantamalla liikkumisen mahdollisuuksia. Usein Leader-tuki mahdollistaa entistä paremmat tilat tai välineet tai jopa harrastuksen jatkuvuuden kokonaan maaseutualueilla.

? Lähiliikunnan edistäminen on tärkeää terveydellisestä näkökulmasta. Tärkeää on myös tarjota mahdollisuus erilaisiin harrastuksiin kylillä ja taajamissa. Samalla liikunta- ja harrastuspaikat lisäävät maaseudun houkuttelevuutta asuinpaikkana, toteaa Forssan seudulla toimivan Leader LounaPlussan toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen.

Rahoituksen turvin maaseudulle syntyy jatkuvasti uusia harrastuspaikkoja. Paikat mahdollistavat liikunnallisen tekemisen paitsi alueen asukkaille, myös vetävät puoleensa liikkujia lähikaupungeista. Hankkeet ovat alueen asukkaiden itsensä ideoimia ja ne toteutetaan yleensä osin talkoovoimin. Toteuttajina ovat paikalliset seurat, yhdistykset ja muut toimijat.

? Esimerkiksi Matkussa kylätalon nuoristotilan myötä nuoret on saatu mukaan koko kylän kehittämiseen. Toiset kohteet taas mahdollistavat luontoliikuntaa ja luontoon tutustumista tai toimivat jopa opetustiloina kuten Koijärven ekokoululla, Tuula Kallioinen jatkaa.

Maaseudulle syntyy koko Suomessa vuosittain yli 200 liikunta- ja harrastuspaikkaa Leader-tuella. Tällä toimintakaudella eli vuodesta 2014 lähtien on tuettu noin 1200 kohdetta, Kanta- ja Päijät Hämeessä yhteensä noin 160. Hämeessä Leader-rahoituksen ja maaseudun asukkaiden talkootyön ansiosta on syntynyt liikuntahalleja, luontopolkuja, laavuja, latuja, uimarantoja, kenttiä, leikkipaikkoja ja esimerkiksi metsästysmajoja.

Riihimäen seudulla toimivan Leader EMOn toiminnanjohtaja Esko Pietarin mukaan voisi miettiä, miten kunnat ja yhdistykset tekisivät aidosti ja tiiviimmin yhteistyötä liikuntapaikojen kehittämisessä.

? Kyläläiset voisi ottaa entistä paremmin mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Samalla kunnilta säästyisi rahaa ja asukkaat saisivat toteuttaa sellaisia toimia, joita he kokevat tärkeiksi. Hankkeita voitaisiin käyttää apuna entistä enemmän, Pietari toteaa.

Samalla hankkeet lisäävät tasa-arvoa kunnassa, kun asukkaiden ei aina tarvitse lähteä kauas harrastamaan.

? Väki ikääntyy haja-asutusalueilla ja palveluita on tuotava kyliin. Harrastusmahdollisuudet pitävät myös yllä vireyttä, Esko Pietari lisää.

Hämeessä Leader-ryhmät tukevat mielellään harrastuksiin ja liikuntaan liittyviä konkreettisia kehittämishankkeita.

? Toimet kohdistuvat pääasiassa lähiliikuntapaikkoihin tai niille sijoitettaville varusteille. Koska periaatteena on, että kyseiset liikuntapaikat ja -varusteet ovat helposti kaikkien käytettävissä, ei varmastikaan suuri osa käyttäjistä edes tiedä hyötyvänsä Leader-rahoituksella rahoitetuista palveluista, Hämeenlinnan seudulla toimivan Leader Linnaseudun toiminnanjohtaja Jussi Pakari toteaa.

Janakkalan Turengissa toteutettu Kansanpuiston pesäpallokentän hiekkatekonurmi on yksi Linnaseudun rahoittamista hankkeista. Janakkalan Janan pesäpallolla on tällä hetkellä vajaa 200 harrastajaa.

? Ilman Leader-tukea kenttää olisi tuskin rakennettu vielä ainakaan viiteen vuoteen. Emme pystyisi pelaamaan kuin alasarjoja hiekkakentällä, B-tyttöjen joukkueenjohtaja Marko Kiljunen kertoo.

Tällä hetkellä Turengissa pelataan tyttöjen Superpesistä sekä naisten ykköspesistä ja suomensarjaa osittain uuden hiekkatekonurmen ansiosta. Pesäpalloliiton olosuhdevaatimukset pitävät sisällään kolmella ylimmällä tasolla hiekkatekonurmen, kuuluttamon ja sähköisen tulostaulun.

? Liikuntapaikoista hyötyykin monesti paikallinen, virallista sarjaa pelaava joukkue. Tämäkin katsotaan positiiviseksi asiaksi, koska menestyvä joukkue vetää uusia harrastajia lajin pariin, Linnaseudun Jussi Pakari selittää.

Kansanpuiston kenttää käyttävät myös lukion ja yläkoulun oppilaat liikunta- ja välituntialueena. Talvisin Kansanpuistossa luistellaan. Marko Kiljusen mukaan alueesta onkin muodostumassa aktiivinen lähiliikuntapaikka.

? Koululla on frisbeegolfrata sekä pelikaukalo ja Kuumolatalon kuntosalin läheinen sijainti täydentävät tarjontaa. Alueelle on mahdollisesti myös tulossa jossain vaiheessa kuntoportaat, tosin rahoituksen hakijat puuttuvat vielä, Kiljunen summaa.