Tiistai 21.11.2017
Nimipäivät: Hilma
Hämeenlinna
Melkein pilvistä
-1°C
Tuuli: 3 m/s PPI
 

Kulttuurikyttä katsastelee Hämeenlinnan kulttuuritarjontaa puhtaasti rusinat pullasta -periaatteella. Sattumalla, suhteilla ja omilla mieltymyksillä on oma vahva sijansa aihevalinnoissa. Kirjoittaja on toimittaja, jonka mielestä (Heikki Salon sanoin) lapsen tulis elääkseen päästä kerran sirkukseen.

Hiljaisia värejä

 

Vladimirin

Yksityiskohta Vladimirin Jumalan äiti -ikonista, maalattu 1970-luvulla.

Irja Rantala opiskeli vuosina 1978-79 ikonimaalausta Aura Jylhä-Vuorion johdolla. Vladimirin Jumalan äiti on tuolta ajalta ja siksi tekijälleen tärkeä. Tällä työllä hänet hyväksyttiin Suomen ikonmaalarit ry:n jäseneksi. Työn arvioi dosentti Aune Jääskinen, jonka opit ovat olleet Rantalan ohjenuorana koko elämän. Irja kuuluu evankelisluterilaiseen seurakuntaan, mutta ikonia maalatessaan hän sanoo olevansa ortodoksi.

Nikolaus

Pyhä Nikolaus.

Pyhän Nikolauksen hopeariisa on löytö Lillen antiikkimarkkinoilta Ranskasta. Irja Rantala kertoo:

– Koko kaupunki suljetaan liikenteeltä viikonlopun ajaksi. Kaikki kadut ovat täynnä antiikkia ja taidetta. Söimme sinisimpukoita ja bongasimme taidetta. Yöllä ihmiset kulkivat taskulamppujen kanssa tutkimassa tarjontaa. Riisa oli laitettu painokuvan päälle, joka oli vuodelta 1957. Purin sen ja maalasin tilalle oikean ikonin.

Enkeli

Asetelma Irjan kotona Tuuloksessa.

Enkeliaihe on tuttu Irjan ikoninomaisista töistä, joiden idea ja aihe on taiteilijan oma, mutta tekniikka ikonimaalarin. Taiteilijan koti on kauniisti sisustettu. Asetelmiaan Irja kutsuu kattauksiksi. Niitä voi vaihdella ja tehdä mielensä mukaan, jos terveys ei anna maalata.

Kirjastossa

Muurit, 2011. 

Vuonna 2011 Irja sai lääkäriltään luvan maalata taas. Melkein vuosi meni osteoporoosin vuoksi tekemättä työtä, joka on taiteilijalle koko elämä. Ensimmäiseksi hän alkoi maalata muureja pois ympäriltään. Muurit olivat esillä Hämeenlinnan kirjastolla. Maalauksissa on ikonin henki, mutta eri aiheet. Irja Rantala kertoi haastattelussa tuolloin, että hiljaiset värit ovat hänen juttunsa. Nämä hiljaiset värit pysähdyttävät, pyytävät katsomaan uudestaan.
Irja

Sama värimaailma toistuu Kirjeet ja Suo -maalauksissa. Kirjeissä on kirjoitettuna kauniita asioita, ne ovat suljettu poskisuudelmin. Suolla terälehtiään varistava ruusu on taiteilijan omakuva. Suo on sairaus, joka yrittää pysäyttää eläväisen ja käänteissään nopean taiteilijan.

Yksisarvinen

Yksisarvinen ja Muisti.

Yksisarvinen on taiteilija itse. Muisti-kollaasissa on Saharan hiekkaa, Hovinkartanon tapettia, isoäidin kellosta pala, espanjalaisia ja kreikkalaisia simpukoita, simpukan kuorella painettua kuvaa ja merihevonen. Merihevonen?

– Ihmisen muistikeskus on merihevosen muotoinen.

Manun

Irjan appi, Manu Rantalan isä vuonna 1913 otetussa valokuvassa. Hän on Venäjän tsaarin keisarillisen armeijan asussa. Koru on kirpputorilöytö Ranskasta, kuvaa ketjua tsaarin keisarillisen armeijan sotilaasta hänen poikaansa Manuun ja tämän puolisoon, kollaasin tekijään.

– Tutustuin Manun isään oikeastaan vasta, kun hän sairasti keuhkosyöpää. Hänestä jäi minulle lämmin muisto.

Punainen ja sininen ovat kansalaissodan värejä. Irja Rantalalle jäi mielikuva, ettei appi kuulunut oikein kumpaankaan joukkueeseen.

– Minusta hän oli humaani ihminen ja syvästi uskonnollinen, minkä hän ansiokkaasti peitti.

Irjan akvaarioita eli kollaaseja on esillä Helsingissä Kaapelitehtaalla 24.4. saakka Earth Effects -näyttelyssä, joka on viiden kansainvälisen taiteilijan yhteisnäyttely. Suomalaisia taiteilijoita näyttelyssä ovat renkolainen Pirjo Heino ja Katja Juhola. Karmela Berg on Israelista ja Ellen Schön USA:sta. Näyttely viedään Berliiniin, Prima Centeriin helmikuussa 2015.

”Elämänpuu kasvattaa vuosirenkaita luonnon kierron mukaan. Kokosin ja järjestin eräiden henkilöiden elämän vuosirenkaat kehyksiin.  Kuvat ovat kuin pienoisnäytelmiä harrastuksista ja toimista, menestyksistä ja mahdollisuuksista. Valitsin värisävyjä, runoja, musiikkia ja ruusuntuoksua – sekä varjoisan polun linnan varjossa..”  – Irja Rantala –

 Susanna Mattila

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.