Lauantai 19.08.2017
Nimipäivät: Mauno, Maunu
Hämeenlinna
Sadekuuroja
15°C
Tuuli: 3 m/s EEI
 

Kulttuurikyttä katsastelee Hämeenlinnan kulttuuritarjontaa puhtaasti rusinat pullasta -periaatteella. Sattumalla, suhteilla ja omilla mieltymyksillä on oma vahva sijansa aihevalinnoissa. Kirjoittaja on toimittaja, jonka mielestä (Heikki Salon sanoin) lapsen tulis elääkseen päästä kerran sirkukseen.

Aurinkoinen satuooppera

Kuva_1

Jose ja Aurinkoinen on Kaj Chydeniuksen ranskalaiseen kansansatuun jo vuonna 2006 säveltämä satuooppera. Tarina Josesta, ilkeästä äitipuolesta, Jättiläisestä, tämän tyttärestä Aurinkoisesta ja hänen taikavarvustaan on saatettu Hämeenlinnan teatterissa ensimmäistä kertaa näyttämölle.

Kuva_2Hyvä niin, sillä tarina ja sävellystyö ansaitsevat tulla esitetyiksi. Kaj Chydenius kertoo, että hän kirjoitti ja sävelsi satuoopperoita aika tukun vuosituhannen alkupuoliskolla. Läheskään kaikkia ei ole vielä esitetty!

– Jotkut libretot ovat vielä säveltämättä, kun kiinnostusta ei laajemmin ole ollut. Minun mielestäni tällainenkin puuhastelu voisi mukavasti toimia johdatuksena oopperataiteeseen, jota kohtaan on paljon naurettavia ennakkoluuloja, sanoo säveltäjä sähköpostin välityksellä.

Pienet katsojat huvittuivat erityisesti kekseliäästä lavastuksesta. Jose kysyy neuvoa rakkaalta isoäidiltään, joka on – teekuula, siis se pallon muotoinen teesiivilä, jota meillä toivoksi mainitaan.

Teatterin kuvapankissa ei ollut kuvaa pahasta äitipuolesta, joka ekaluokkalaisten katsojien silmissä näytti koiran puruluulta. Ja sekös nauratti! Aikuisia puolestaan huvittivat akunkenkäsorsat. Ekaluokkalaisen silmin ne olivat pyykkipojista tehty.

Kuva_3

Pienimpien katsojien mielenkiinto pysyi osaltaan varmasti yllä myös alati vaihtuvien soittimien vuoksi. Näyttelijä ja muusikko Tuula Penttilä hypähteli soittimelta toiselle samalla laulaen kertojan resitatiivia. Alunperin teos on sävelletty pianolle, mutta Penttilä sai säveltäjältä luvan sovittaa mukaan muitakin soittimia. Ja säveltäjä oli vaikuttunut:

– Tuula Penttilä oli minulle yllätys, hän oli oivallisesti instrumentoinut minun yksinkertaisen pianosatsini, kekseliästä ja viihdyttävää soitantaa!

Chydenius valittelee, että Pentilän lauluosuudet jäivät pakostakin hieman vaisuiksi, sillä hän joutui laulamaan Hennan ja lavasteiden takaa. Mutta hyvä suoritus silti. – Kunnioitettava, sanoo säveltäjä.

Kuva_5Ja se Jättiläinen. Se oli kyllä vähän pelottava…

Kuva_4Kun Jose meinasi aivan vaipua epätoivoon Jättiläisen antamien mahdottomien tehtävien vuoksi, tuli Aurinkoinen taikavarpuineen apuun.

Kuva_6

Kaj Chydenius piti esityksestä siinä kuin yleisökin.

– Tyttöjen esitys miellytti minua kovasti. Henna-Maija lauloi intensiivisesti ja puhtaasti, ja tekstistä sai kuurompikin selvää. Näki että hän nautti esittämisestä.

Oopperanystävää ilahduttaa, että teos oli oikeasti läpisävelletty ooppera resitatiiveineen kaikkineen. Sävellystyö oli taattua, sydämeenkäyvää Chydeniusta satuun sopivine barokkivivahteineen.

– Totta kai se on läpisävelletty. Paras kommentti, mitä olen näistä esityksistä saanut, kun kerran kysyin joltakin lapsikatsojalta, mitä hän ajatteli siitä, että kaikki laulettiin. Hän vastasi: Ai laulettiinko siinä? Olen pyrkinyt kirjoittamaan ja säveltämään kokonaisuudet helppotajuisiksi ja rennoiksi, kertoo Kaj Chydenius, joka valmistautuu parhaillaan 75-vuotisjuhlakonsertteihin.

Ensi-ilta

Henna-Maija Alitalo, Tuula Penttilä, ohjaaja Reija Isosuo ja säveltäjä Kaj Chydenius saivat ensi-illassa kukkaset teatterinjohtaja Kirsi-Kaisa Sinisalolta. Kuvasta puuttuvat puvustuksen suunnitellut Anne Laatikainen ja Karoliina Käppi, jonka käsialaa olivat nuket ja muu tarpeisto.

Josen ja Aurinkoisen voi nähdä esimerkiksi Lammin kirjastossa 8.4.2014. Lippuja on varattu 50 ensimmäiselle. Esitys on tilattavissa Hämeenlinnan ja lähiseutujen päiväkoteihin ja palvelutaloihin.

Susanna Mattila

Kuvat (kukituskuvaa lukuunottamatta): Hämeenlinnan kaupunginteatteri, Tommi Kantanen

 

 

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.