Tiistai 22.08.2017
Nimipäivät: Iivari, Iivo
Hämeenlinna
Melkein pilvistä
14°C
Tuuli: 5 m/s I
 
Anu Tiilikainen

Anu Tiilikainen

viittomakielentulkki ja -opettaja, luokanope ja kasvatustieteen maisteri, joka on henkeen ja vereen NHL-fani, itsepäinen kuin kääpiö ja muistuttaa hobittia sekä ulkoisesti että tavoiltaan. Perheensä lisäksi hän rakastaa "hulluna" musiikkia (sekä soittamista että kuuntelua), ammattitaidolla tehtyjä elokuvia ja tv-sarjoja sekä englanninkielistä action/science/fantacy - kirjallisuutta.

Viikonlopun leffakolmikon satoa

*sisältöyhteistyö Film Townin kanssa*

Kuluneen viikonlopun viihdykkeeksi valikoimani leffakolmikko oli yhtäältä nappivalinta ja toisaalta pettymys.

Letkeäksi ja rentouttavaksi kuvittelemani komediahömppä Polttarittaret oli minun elokuvamaullani varustetulle katsojalle virhevalinta. Se oli sellainen klassinen örvellysleffa. Juoneen oli ympätty väkisin väännettyä huumoria kännisekoilujen, toistensa pilkkaamisen ja selkään puukottamisen muodossa. Ainoa hyvä puoli leffassa oli, että se ainakin herätti tunteita. Inhottavan pirulliset ja kaksinaamaiset morsiusneidot saivat minut melkein raivon partaalle. Taitavat näyttelijät yrittivät roolisuorituksillaan saada keskinkertaista aikaan ala-arvoisesta käsikirjoituksesta.

Richard Geren tähdittämä draama / trilleri Keinottelua oli genressään onnistunut aikaansaannos. Geren hienovarainen roolisuoritus kantoi läpi koko elokuvan. Vahvan naissivuosan tehnyt Susan Sarandon antoi mukavasti vastapainoa omalla roolisuorituksellaan. Käsikirjoitus loi kiehtovan kurkistuksen paatuneen liikemiehen elämään, sen haasteisiin ja sudenkuoppiin. Elokuva opettaa, miten ihmiselle käy, kun hänen elämässään vain ja ainoastaan raha ratkaisee. Elokuva on yleistunnelmaltaan raskas ja melankolinen, joten en suosittele sitä katsottavaksi jo valmiiksi melankolisena tai muuten vaan väsyneenä.

Tunnelmaltaan raskaimmaksi elokuvaksi kuvittelemani Expendables 2 osoittautuikin hauskimmaksi ja piristävimmäksi koko kolmikosta. Mukaan oli saatu melkein jokainen varteenotettava toimintaelokuvien sankari. Ainoastaan Rutger Haueria jäin kaipaamaan. Leffassa action ja räiskintä oli vedetty niin överiksi, että sitä oli hauska katsella. Katsojalle asti elokuvasta huokui sujuva yhteistyö näiden starojen välillä (toisin kuin Pacinon ja De Niron yhteisessä elokuvassa Heat – ajojahti). Kuuluisat lausahdukset näyttelijöiden omista elokuvista toivat oman mukavan lisämausteensa. Schwartzenegger: ”I’ll be back!” Willis: ”You’ve been back too many times. It’s my turn to be back!”

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.