Keskiviikko 28.06.2017
Nimipäivät: Leo
Hämeenlinna
Melkein selkeää
10°C
Tuuli: 4 m/s L
 
Anu Tiilikainen

Anu Tiilikainen

viittomakielentulkki ja -opettaja, luokanope ja kasvatustieteen maisteri, joka on henkeen ja vereen NHL-fani, itsepäinen kuin kääpiö ja muistuttaa hobittia sekä ulkoisesti että tavoiltaan. Perheensä lisäksi hän rakastaa "hulluna" musiikkia (sekä soittamista että kuuntelua), ammattitaidolla tehtyjä elokuvia ja tv-sarjoja sekä englanninkielistä action/science/fantacy - kirjallisuutta.

Ikimuistoinen ilta AP-klubilla

27.06.2013 Anu Tiilikainen 0

Hämeenlinna ON musiikkikaupunki. Sen todisti jälleen kerran ilta AP-klubilla, Hämeenlinnan keskustassa.

Jo yli kahdeksan vuoden ajan Albertin kellariin (entiseen O’ Maggie’siin) kokoontuneille hyvän musiikin ystäville oli illan isäntä, AP Sarjanto tälläkin kertaa koonnut mielenkiintoisen kattauksen eri esiintyjiä. Tavalliseen tapaani saavuin paikalle myöhässä, joten missasin ensimmäisen kokoonpanon kokonaan.

Pubi oli jo tupaten täynnä ihmisiä ja lauteilla Harri Marstio. Karismaattinen mies ja kitara, seksikäs viskibasso-ääni, herkkä ja hienoeleinen tulkinta… Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Kun oli aika illan viimeisen esiintyjän, tämä seesteinen yhden miehen show muuttui kahdeksan muusikon rempseäksi meiningiksi. Lavalle asteli upeaääninen, paikallinen laulajalupaus Anu Vahtero Kompressoriorkesterinsa kanssa.

Kesällä 2011 debyyttikeikkansa samaisella klubilla heittänyt poppoo tarjosi mahtavan musiikkielämyksen. Sielukkaat sovitukset sekä kotimaisista että ulkomaisista kappaleista svengasivat keikkasetin alusta loppuun.

Parasta bändissä laulajan ihanan äänen ja fraseerauksen lisäksi oli yhtyeen aikaansaama svengi, huuliharpun ja viulun käyttö sekä tyylikkäät, ei kuitenkaan tekniikalla yli-kikkailevat soolot. Komppiosastossa oli mukava nähdä ja kuulla perinteisen setin sijaan perulainen Cajon – laatikkorumpu.

Harmittamaan jäi ainoastaan kokonaissoundin tukkoisuus. Olisin toivonut enemmän ”tilaa” viululle ja huuliharpulle. En tiedä, oliko ongelman syy tilan akustiikan haasteellisuudessa, äänentoistossa tai miksauksessa vai siinä, että soittimia oli vaan yksinkertaisesti liikaa Albertin kellarin kokoiseen tilaan ja äänentoistoon nähden. Olosuhteisiin nähden yhtyeeltä aivan loistava keikka!

Illan päättyessä sangen tyytyväisenä kotiin tallustaessani mietin, kuinka arvokasta se on, kun omassa kotikaupungissa on säännöllisesti tarjolla laadukasta elävää musiikkia. AP on omalta osaltaan pitänyt elossa Hämeenlinnan musiikkielämää. Siitä iso kiitos ja kumarrus hänelle!

Toivotan AP-klubille monia menestyksekkäitä musiikin täyteisiä hetkiä vuosiksi eteenpäin!

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.